Valitse sivu

Toteutusaika

30.11.2021 - 5.12.2023

Rahoittajat: Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Kokonaiskustannusarvio 458 500 €, josta ELY-keskuksen osuus on 275 100 €, muu rahoitus Vesijärvisäätiö ja talkootyö.
Toteuttaja: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Yhteyshenkilö: ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, heikki.makinen@vesijarvi.fi, puh. 040 514 851

 

Tavoitteet:

Hankkeen tavoitteena on Vesijärvisäätiön strategiaan tukeutuen edistää Enonselän hyvään tilaan palautumiseen tähtääviä toimenpiteitä, turvata jo hyvässä tilassa olevien Vesijärven osien riittävä hoito ja seuranta, parantaa runsaasta humuksesta kärsivän Työtjärven tilaa sekä edistää Vähä-Tiilijärvellä alkanutta kunnostustyötä. Toteutettavat toimenpiteet perustuvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan ja sitä täsmentävän Hämeen ELY-keskuksen toimenpideohjelmaan.

 

Toimenpiteet:

Vesijärven ulkoinen kuormitus


Vesijärven ulkoisen kuormituksen seuranta


Vesijärven ulkoista kuormitusta on seurattu Vesijärveen laskevissa noin 30 ojassa säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien osana Vesijärvi-ohjelmaa. Kuormitustarkkailua on tehtävä säännöllisesti, jotta pystytään arvioimaan veden tilaan kohdistuvia riskejä ja eri ojien merkitystä Vesijärven tilan kannalta. Pitkäaikainen seuranta antaa myös tietoa ulkoisen kuormituksen yleisestä kehityssuunnasta Vesijärven valuma-alueella.

Kuormitustarkkailun toteutuksesta vastaa Lahden ympäristöpalvelut. Tarkkailukierrokset ojiin tehdään kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syystulvan aikaan.

Tässä hankkeessa

  • Kustannetaan Hollolan ja Asikkalan puolella sijaitsevien, noin 20 ojan tarkkailu kahdesti vuodessa (2023).

 

Vesijärven ulkoisen kuormituksen tarkentaminen

Kuormitustarkkailu antaa tietoa eri ojien hetkellisestä kuormituksesta kevät- ja syystulvan aikaan. Järven ravinnebudjettien määrittämiseksi tarvitaan kuitenkin arviot vuosittaisesta kuormituksesta, jolloin täytyy ottaa huomioon virtaaman ja veden laadun vaihtelut koko vuoden kuluessa. VEMALA-malli on operatiivinen, koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille. Se simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä. VEMALAlla voidaan simuloida päivittäistä vedenlaatua Suomen joissa ja yli hehtaarin kokoisissa järvissä sekä tuottaa reaaliaikaisia tuloksia. Sillä pystyy myös analysoimaan eri kuormituslähteiden osuutta kokonais- tai biologisesti käyttökelpoisista ravinteista.

Malleja eri valuma-alueilla voidaan tarkentaa, jos käytössä on oikeita virtaaman tai veden laadun mittauksia. Vesijärven kuormitustarkkailussa aineistoa on yli 30 ojasta usealta eri vuodelta ja tietoa kertyy seurannan käynnissä ollessa koko ajan lisää. Muutamassa ojassa on myös automaattiasemat, joiden mittaamat sameus- ja vedenpinnankorkeustiedot voivat mahdollisesti hyödyttää virtaamien ja fosforikuormituksen simulaatiota. Hulevesistä puolestaan on Lahden kaupungin alueelta paljon tutkimustietoa, jota voitaisiin hyödyntää hulevesimallien parantamisessa.

Tässä hankkeessa parannetaan Vesijärven ulkoisen kuormituksen arviota tarkentamalla VEMALA-mallia mitatuilla ravinnepitoisuuksilla ja virtaamilla ojista. Työ tilataan Suomen ympäristökeskuksen vesistömalli-tiimiltä. Ojakuormitusaineiston lisääminen edellyttää mahdollisesti mallissa käytössä olevien osavaluma-alueiden pilkkomista pienempään osaan. Koska tulevaisuudessa ojakuormitusaineistotkin pyritään saamaan Vesijärven EMMI-ympäristötiedon hallintajärjestelmään, voidaan uudet tulokset mahdollisesti saada tulevaisuudessa päivitettyä myös automaattisesti malliin.

Tässä hankkeessa:

  • Lisätään malliin Vesijärven kuormitustarkkailun vesinäytetulokset sekä mitatut virtaamat, millä parannetaan arviota Vesijärveen kohdistuvasta ulkoisesta kuormituksesta altaittain (2023).
  • Hyödynnetään mahdollisesti myös automaattiasemien aineisto (2023).
  • Selvitetään kuormitusaineiston lisäämistä EMMI-järjestelmään ja uusien tulosten automaattista siirtymistä mallin käyttämään aineistotietokantaan (2023).

 

Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden kunnostukset

Vesijärven valuma-alueelle on toteutettu reilu kolmekymmentä kosteikkoa tai laskeutusallasta. Kosteikkojen suunnittelua ja rakentamista on tehty yhteistyössä mm. maanomistajien, paikallisten vesiensuojeluyhdistysten sekä Suomen riistakeskuksen kanssa. Altaita on myös kunnostettu ja tyhjennetty kertyneestä lietteestä ajoittain. Kartoitusten perusteella tyhjennystarvetta tai kunnostettavaa on useammassa altaassa tai pohjapatosarjassa.

Tässä hankkeessa:

  • Organisoidaan laskeutusaltaiden tyhjennykset (2022-2023)
  • Toteutetaan muut tarvittavat toimet, kuten patojen/kynnysten vahvistaminen (2022-2023)

 

Enonselän sisäinen kuormitus

Enonselän tilaan vaikuttaa merkittävästi myös sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus. Pitkän rehevöitymishistorian johdosta Enonselän sedimentissä on runsaasti ravinteita. Vaikka nykyisellään ravinteita myös hautautuu, on ravinteiden nousu sedimentistä veteen edelleen aktiivinen prosessi. Enonselän syvännealueet menevät laajalti hapettomiksi kerrostuneisuusaikaan, mikä lisää fosforin vapautumista sedimentistä. Fosforia vapautuu Enonselällä myös matalammilta alueilta, ja sedimentin resuspensio, eli uudelleen sekoittuminen veteen, on siinä merkittävä prosessi.

Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla (2020-2022) -hankkeessa selvitettiin kemiallisen kunnostuksen reunaehtoja; olisiko toimenpiteellä Enonselän tapauksessa ylipäänsä saavutettavissa merkittävää hyötyä veden laadun kannalta, mitä sen toteuttaminen näin laajassa järvialtaassa vaatisi ja minkälaisia riskejä toimenpiteeseen sisältyisi. Selvityksessä nousi esille, ettei sisäisen kuormituksen ja sen potentiaalia voida nykytiedoilla arvioida riittävän tarkasti. Se, miltä alueelta tai syvyysvyöhykkeeltä sisäistä kuormitusta mihinkin vuoden aikaan tapahtuu ja kuinka paljon, vaikuttaa ratkaisevasti siihen millaisia mahdollisuuksia sisäisen kuormituksen hallintaan voi olla.

Tässä hankkeessa sisäisen kuormituksen tietotarpeet pyritään täyttämään. Sisäisen kuormituksen ja sen potentiaalin arvioinnissa merkittävimmät selvitystarpeet ovat huokosveden fosfaattipitoisuuksien mittaaminen sekä sedimentin mobiiliin fosforin (NH4Cl-P + Fe-P + tuore orgaaninen P) määrittäminen alueellisesti ja ajallisesti kattavasti. Tässä hankkeessa huokosveden fosfaattipitoisuudet sekä sedimentin mobiilin fosforin jakeet määritetään sedimentin eri syvyyksistä Enonselän eri syvyysvyöhykkeillä. Kun fosforin vapautumisen alueellinen ja ajallinen jakaantuminen ja kokonaismäärä ovat tiedossa, voidaan kunnostustoimia suunnitella eteenpäin. Tarvittava tutkimus on varsin laaja, ja tästä hankkeesta rahoitetaan tutkimuksen näytteenoton ja analyysien kustannukset. Tutkijoiden palkkakustannuksiin haetaan rahoitusta muualta.

Tässä hankkeessa:

  • Selvitetään Enonselän eri syvyysvyöhykkeillä aktiivisesti tietyllä aikavälillä fosforia vapauttavan sedimenttikerroksen paksuus ja potentiaalisesti vapautuvan fosforin määrä (2023).

 

Petokalojen istutus

Ravintoverkkokunnostuksilla on Lahden seudulla pitkät perinteet ja niillä on yhä huomattava merkitys alueen vesien hoidossa. Kunnostuksia voidaan tehdä joko petokalaistutuksilla tai riittävän intensiivisellä hoitolakalastusponnistuksella alueen järvissä. Vuonna 2017 perustetun Salpausselän kalatalousalueen Vesijärven petokalarahaston tarkoituksena on keskittää ja tehostaa Vesijärven petokalakannan hoitoa vesienhoitoa tukevasti sekä mahdollistaa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen petokalojen istutustoiminta Vesijärvessä.

Enonselän ekologisen tilan kannalta suurimpia ongelmia on liian tiheä pienten planktonsyöjäkalojen populaatio. Petokalat, kuha etunenässä, ovat olleet erittäin tehokkaita biomanipulaattoreita. Kuhan kutu ei kuitenkaan tuota läheskään joka vuosi vahvoja ikäluokkia, mikä heijastuu planktonsyöjäkaloihin kohdistuvan saalistuspaineen vähäisyyteen. Muutamana viime vuonna vesienhoidollisia kuhaistutuksia on tehty Enonselälle melko mittavasti riittävän kuhanpoikastiheyden aikaansaamiseksi. Enonselän syvännealueelle on arvioitu tarvittavan vuosittain 53 000 kpl kuhaistutus, josta osa toteutetaan tämän hankkeen kautta. Tällä hetkellä Enonselän ja koko Vesijärven kuhakanta näyttäisi olevan vahvassa noususuhdanteessa. Enonselän kuorekanta romahti kesällä 2021, mutta todennäköisesti potentiaalia nopeaan palautumiseen on.

Tässä hankkeessa:

  • Tehdään Enonselälle vesienhoidolliset kuhaistutukset vuonna 2023

 

Vesikasvien niitot

Rehevien lahtialueiden umpeenkasvu haittaa järven virkistyskäyttöä ja aiheuttaa hajuhaittoja sekä vapauttaa metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Niitoilla voidaan parantaa veden vaihtuvuutta, estää umpeenkasvua ja kasvattaa avointa vesialaa. Samalla helpotetaan vesistön virkistyskäyttöä ja liikennettä. Myös liiallisen umpeenkasvun seurauksena heikentyneitä linnuston elinolosuhteita voidaan parantaa. Niittojen tarkoituksena on vähentää vesikasvillisuutta, ei poistaa sitä kokonaan, sillä vesikasveilla on myös hyödyllisiä vaikutuksia ja ne muodostavat tärkeän elinympäristön monille lajeille. Vesikasvien niittäminen on osa vesistön kokonaiskunnostusta, mutta se ei riitä ainoana toimenpiteenä parantamaan veden tilaa.

Vesijärvellä on niitetty vesikasveja melko laajasti jo yli kymmenenä kesänä peräkkäin. Niitot toteutetaan ammattiniittäjän toimesta ja niitetty kasvimassa toimitetaan mahdollisimman suurelta osalta jatkojalostettavaksi hyötykäyttöön. Vesijärvellä on tehty myös talviniittoa, jolla on pyritty kehittämään talviniittojen metodiikkaa ja niiden tekniseen toteuttamiseen tarvittavaa välineistöä. Jään päältä niittämällä ylivuotinen ruokomassa saadaan poistettua myös sellaisilta alueilta, joille ei pääse kesäisin. Talviniitto on kesäniittoa hellävaraisempi menetelmä. mutta estää alueiden umpeenkasvua ja parantaa veden virtausta. Viime vuosina huonot jäätalvet ovat tuoneet uuden haasteen. Ilmastonmuutos saattaa estää tulevaisuudessa talviniiton kokonaan. Vaihtoehtona talviniitolle saattaisi olla myöhään syksyllä toteuttava niitto. Tällöin juurakko on jo vetänyt ravinteet kasvustosta takaisin, eikä niitto ole yhtä taannuttava kuin kesäniitto. Ongelma on kuitenkin sama kuin kesäniitossa: osittain maatuneelle, mataloituneelle alueelle ei vesiltä käsin välttämättä pääse. Tällaisilla alueilla saattaisi toimia rannalta käsin niittokauhalla toteutettava niitto.

Niitoissa kertyy huomattava määrä niittojätettä, jonka mahdollisia jatkokäyttökohteita on selvitetty useissa kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimuksissa. Ideat on saatava käytäntöön. Biotalouden näkökulmasta katsottuna vesienhoidossa syntyvän jätteen (hoitokalastussaalis, niittojäte) määrää tulisi siis vähentää luomalla sille aktiivisesti hyödynnettävän raaka-aineen asema. Vesijärven kesä- ja talviruokoa on mennyt mm. peltoon maanparannusaineeksi, viherkattojen salaojakerrokseksi sekä turpeettoman kasvualustan valmistukseen.

Tässä hankkeessa:

  • Toteutetaan Vesijärven talviniitto talvella 2022 tai vaihtoehtoisesti kesäniittoa täydentävä niitto syksyllä 2022 esimerkiksi niittokauhalla.
  • Tehdään kesäniitot kesän 2023 aikana. Kesäniitot toteutetaan heinä-elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä.
  • Edistetään niittojätteen hyötykäyttöä

 

Vesijärven tilan seuranta


Enonselän eläinplankton- ja kuoreseuranta

Ravintoverkon rakenne ohjaa energian ja aineiden kiertoa järviekosysteemissä ja vaikuttaa siten koko järven tilaan. Vesijärvellä eläinplanktonilla on havaittu olevan keskeinen rooli veden laadun kannalta niin ulappa-alueella kuin rantavyöhykkeelläkin. Enonselän ulappa-alueen eläinplanktonia on pyritty seuraamaan osana järvellä tehtävää ravintoverkkokunnostusta, joka edelleen jatkuu aktiivisella hoitokalastuksella sekä petokalaistutuksilla. Ulapan keskeinen planktonia syövä kala, kuore, on ollut viime vuosina hoitokalastuksen ulkopuolella. Viileää vettä suosivan kuoreen kannassa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Kanta romahti vuonna 2010, minkä jälkeen kanta kasvoi ennätystiheyteen ja sen ikärakenne muuttui. Viime vuosina yksikesäiset poikaset ovat muodostaneet yli 90 % kannasta ja kuoreet ovat kärsivät ajoittain jopa ravintopulasta. Kesällä 2021 pintavedet lämpenivät ennätyslukemiin. Kuore ei löytänyt tarpeeksi viileää, hapekasta vettä ja koki joukkokuoleman.

Muutoksilla on ollut selviä vaikutuksia eläinplanktoniin, etenkin tehokkaimpiin levien laiduntajiin: suurikokoisten vesikirppujen biomassa ja yksilökoko ovat heijastelleet suoraan niitä syövien kuoreiden määrää. Suurikokoisten laiduntajien puute lisää riskiä leväkukintojen syntymiselle. Kuorekannan ja eläinplanktonin seuranta uudessa tilanteessa kuoreen joukkokuoleman jälkeen on tärkeää järven tilan muutosten ymmärtämiseksi. Kuorekannan voimakkaaseen kasvuun on pyritty puuttumaan lisäämällä petokalaistutuksia viime vuosina merkittävästi, joten seurantatietoa tarvitaan myös istutusten vaikutuksista sekä uusien istutuspäätösten pohjaksi muuttuneessa tilanteessa.

Tässä hankkeessa:

  • Haetaan ja analysoidaan eläinplanktonnäytteet noin 10 krt/v Enonselältä (2023)
  • Seurataan kuorekannan tilaa kaikuluotauksin ja koetroolauksin 2 krt/v (2023)

 

Laitialanselän tilan seuranta

Vesijärven Enonselällä, Komonselällä ja Kajaanselällä vedenlaatua ja kasviplanktonia seurataan useita kertoja vuodessa Lahti Aquan ja Lahti Energian yhteisenä velvoitetarkkailuna. Laitialanselkä ei sisälly näihin tarkkailuihin. Viime vuosina Laitialanselän tilaa on seurattu ylimääräisillä vesinäytteillä, jotka on otettu kaksi kertaa vuodessa maalis- ja elokuussa. Niiden perusteella Laitialanselkä vaikuttaisi olevan lähempänä Kajaanselän hyväksi luokiteltua tilaa, kuin Enonselän tyydyttävää tilaa. Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla (2020-2022) hankkeessa aloitettiin Laitialanselällä säännöllinen kasviplanktonseuranta sekä joka toinen vuosi pohjaeläinseuranta ja koekalastus.

Tässä hankkeessa jatketaan alkanutta seurantaa Laitialanselällä vuonna 2023, jotta sen ekologisesta tilasta saataisiin nykyistä kattavampi kuva. Hanke tuo lisää tietoa Laitialanselän vedenlaadusta, kasviplanktonista, kalastosta ja pohjaeläimistä, mikä on pohjana seuraavalle ekologisen tilan luokittelukaudelle.

Tässä hankkeessa:

  • Haetaan ja analysoidaan vesinäytteet Laitialanselältä vähintään 3 kertaa vuonna 2023
  • Haetaan ja analysoidaan kasviplanktonnäytteet Laitialanselältä 2 kertaa vuonna 2023

 

Automaattiset mittausasemat

Vesijärven mittausasemia hallinnoi Lahden ympäristöpalvelut, joka huoltaa ja asentaa mittausasemat sekä huolehtii antureiden puhdistamisesta kesän aikana noin kaksi kertaa viikossa. Lisäksi asemista tulee tiedonsiirtokuluja. Mittausasemien tekniikka on alkanut vanheta, ja riski asemien rikkoutumiselle on kasvanut. Asemia onkin alettu uusia pikkuhiljaa. Uusittavaa kuitenkin vielä riittää. Järviasemien lisäksi Vesijärvellä on mitattu vedenlaatua kolmessa tulo-uomassa, Haritunjoessa, Myllyojassa sekä Purailanviepässä. Oja-asemista osa on jo poistettu käytöstä laitteiston vanhennuttua, ja yksi asema on varastettu. Oja-asemillakin olisi siis uusimistarvetta.

Tässä hankkeessa:

  • Uusitaan Myllysaaren leväfluorometrit sekä kustannetaan asemien tiedonsiirtokuluja (2022-2023).

 

Pienjärvet


Työtjärven alusveden pois johtaminen

Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Työtjärvi on ollut luontaisesti karu ja kirkas järvi, joka muuttui 1950-70 -luvuilla toteutettujen suo-ojitusten jälkeen humusjärveksi ja happamoitui. Nykyisellään Tyhnynsuon kuivatusojat ovat tukkeutuneet, eikä uudelleen ojitusta ole suunnitteilla. Varrassuota ei ole ojitettu ja virtaama järveen on pieni. Ojitukset kuitenkin näkyvät edelleen Työtjärven pohjalla ja vedenlaadussa. Vesi on humuspitoista ja ravinnepitoisuudet ovat rehevällä tasolla. Työtjärvellä esiintyy ajoittain humusjärville tyypillistä, uimareille kiusallista limalevää. Suurin ongelma etenkin virkistyskäytön kannalta on kuitenkin runsas humuksen määrä. Työtjärvi on paikallisesti tärkeä virkistysjärvi ja järven virkistyskäyttöarvolle asetetut vaatimukset ovat nousseet alueelle rakennettujen uusien asuinalueiden myötä.

Työtjärvellä on aikaisemmin kokeiltu kalsiumperoksidikäsittelyä, niitetty vesikasveja ja poistettu irronneita turvelauttoja. Työtjärvelle on myös laadittu suunnitelma alusveden poisjohtamisesta järven tilan parantamiseksi. Tekniseksi ratkaisuksi esitettiin mahdollisimman huoltovapaata, mutta täysin säädettävää rakennetta, jolla järven syvimmästä kohdasta johdetaan alusvettä n. 600 metriä pitkällä putkella painovoimaisesti kohti järven purkuväylänä olevaa tierumpua. Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla (2020-2022) -hankkeessa esiteltiin kunnostussuunnitelmaa sekä paikallisille vesienhoidon aktiiveille että kunnalle. Käytyjen keskustelujen tuloksena hankittiin alusveden poisjohtamiseen soveltuva putki. Hollolan kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta järjestelmän toteutus edellyttää kuitenkin vielä olemassa olevaa suunnitelmaa tarkemmat selvitykset sekä arvion hankkeen luvantarpeesta.

Tässä hankkeessa:

  • Tehdään/ hankitaan tarkemmat suunnitelmat ja tarvittavat selvitykset putken asentamiseksi ja alusveden johtamiseksi laskuojaan (2022).
  • Asennetaan putki (2023).
  • Toteutetaan mahdollisesti tarvittavat suodatinrakenteet laskuojaan (2023).

 

Vähä-Tiilijärven ravintoverkkotutkimus

Hollolan kunnan kuntakeskuksen ja asuinalueiden keskellä sijaitsevalla Vähä-Tiilijärvellä on merkittävää virkistyskäyttöarvoa sekä ulkoilijoiden että uimareiden kannalta. Järvellä on suosittu kunnan EU-uimaranta sekä talviuimapaikka ja sen ympäri kulkee suosittu retkeilyreitti. Vuonna 2018 tapahtuneen voimakkaan sinileväkukinnan johdosta Vähä-Tiilijärven tilaa ja hoitotarvetta selvitettiin laajasti osana Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaa Vesienhoidon toimenpiteet Lahden seudulla vuosina 2019-2020 hanketta. Järven tila todettiin lähinnä tyydyttäväksi ja järvelle laadittiin hoitosuunnitelma.

Tällä hetkellä Vähä-Tiilijärven tilaan vaikuttaa etenkin sisäinen kuormitus sekä sedimentin että järven kalaston kautta. Särkikanta järvessä oli kasvanut selvästi 2000-luvun alusta. Pienet, heikosti kasvavat särjet saalistavat tehokkaasti eläinplanktonia, minkä vuoksi se on pienikokoista ja heikosti leviä laiduntavaa. Ravintoverkko oli siis muuttunut rehevälle järvelle tyypilliseksi, mikä pitää yllä ravinnepitoisuuksiin nähden korkeaa levätuotantoa. Hoitosuunnitelmassa suositeltiin järven sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ja järven ravintoverkon oikaisemiseksi ravintoketjukunnostusta.

Hoitokalastus aloitettiin vuonna 2020 keväisenä kutupyyntinä katiskoilla. Hoitokalastusta on jatkettu osakaskunnan voimin myös keväällä 2021 ja 2022. Järvellä on järjestetty myös pilkki- ja onkikisoja. Vähä-Tiilijärven petokalakanta on varsin hyvä ja sen säilymisestä hyvänä on huolehdittu vapauttamalla hoitokalastussaaliista hauet ja isot ahvenet. Suunnitelman mukaisesti tulisi katsoa myös, ettei virkistyskalastuksen paine petokaloihin kasva liian suureksi.

Hoitosuunnitelmassa suositeltiin, että koekalastus, eläinplanktontutkimus sekä ahvenen ja särjen kasvututkimus uusittaisiin kolmen vuoden kalastuksen jälkeen, jotta nähtäisiin, onko hoitokalastuksella saatu aikaan muutoksia ravintoverkossa. Tämän jälkeen voidaan päättää jatkotoimenpiteistä. Myös Vähä-Tiilijärven hydrologiset olosuhteet muuttuivat vuoden 2020 aikana, kun jäähdytysveden lasku järveen lopetettiin. Myös sen vaikutuksia on syytä seurata. Vähä-Tiilijärven vedenlaadun seurannan tarpeet on otettu osaksi päivitettyä pienjärvien seurantasuunnitelmaa.

Tässä hankkeessa:

  • Toteutetaan Vähä-Tiilijärvellä eläinplanktontutkimus, koeverkkokalastus sekä särjen ja ahvenen kasvututkimukset kolme vuotta jatkuneen hoitokalastuksen vaikutusten arvioimiseksi.
  • Tutkimuksen tuloksia käytetään päätettäessä järven hoitotoimenpiteiden jatkosta.

 

Mustjoen kosteikon padon kunnostaminen

Mustjoki on Nastolan Salajärveen pohjoisen suunnasta laskeva joki. Mustjoessa on Ruuhijärven kylällä suuri, paikallisten maanomistajien toteuttama kaksiosainen laskeutusallas. Altaan alin pato on jo erittäin huonokuntoinen eikä sen rakenne mahdollista kovinkaan hyvin kalan kulkua. Pato vuotaa, joten alivesikaudella vesi altaassa laskee liian alas. Tällöin pääaltaan yläpuolella olevan, hiljattain kunnostetun pienen altaan kivipato voi muodostua nousuesteeksi. Myös padon vedenpurkukyvyssä tulva-aikaan on mahdollisesti toivomisen varaa. Huomiota tulisi kiinnittää myös eroosiosuojauksen tarpeeseen padon alapuolella. Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Lahden seudulla 2020-2022 -hankkeessa laadittiin suunnitelma nykyisen patorakenteen korvaamisesta luonnonmukaisella patorakenteella. Tässä hankkeessa uusitaan vanha patorakenne.

Tässä hankkeessa:

  • Toteutetaan Mustjoen kosteikon padon kunnostaminen laaditun suunnitelman mukaisesti.
  • Toteutetaan mahdollisesti myös kertyneen lietteen tyhjennys altaasta ainakin osittain, kun patotyömaan takia veden pinta lasketaan alas.

 

Viestintätoimet


Vesijärvi-ohjelman päivittäminen vuosille 2022-2024

Vuonna 2000 voimaan astunut vesipolitiikan puitedirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan vesienhoidon käytäntöjä. Vesienhoidon yleissuunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueittain, joille jokaiselle on laadittava vesienhoitosuunnitelma. Päijät-Hämeen vedet kuuluvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman piiriin. Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet vesienhoitoalueilla seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Näiden pohjalta määritellään tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Vesienhoitosuunnitelmaa täsmentää suunnittelun toisena tasona niin ikään eurooppalaiseen direktiivipohjaan nojaava toimenpideohjelma. Koska molemmat laaditaan varsin suurille alueille, jäävät ne yleissuunnittelutasoisiksi.

Käytännön toimenpiteissä koordinoidusti eteenpäin pääseminen edellyttääkin vielä yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lahden seudulla tämä suunnitelma on nimeltään Vesijärvi-ohjelma. Vesijärvi-ohjelma tukeutuu tavoitteiden asettelun ja toimenpiteiden valinnan kautta vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan. Vesijärvi-ohjelmassa täsmennetään esitettyjä toimenpiteitä sekä todetaan niiden toteuttamisen vastuutahot ja toimenpiteiden toteuttamisen edellyttämän rahoituksen järjestäminen. Näiltä osin Vesijärven hoito-ohjelmaa voidaan kuvata vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamissuunnitelmaksi. Viimeisin Vesijärvi-ohjelma päättyi vuoden 2018 lopussa, minkä jälkeen toimia on jatkettu vuosisuunnitelmien varassa. Nyt on aika valmistella uusi Vesijärvi-ohjelma.

Tässä hankkeessa:

  • Päivitetään hoitotoimien edellyttämä pohjatieto Vesijärvestä ja alueen pienemmistä järvistä
  • Keskustellaan sidosryhmien kanssa toimenpidetarpeista
  • Päivitetään Vesijärvi-ohjelma vuosille 2022-2024
  • Viestitään uuden ohjelman keskeisin sisältö

 

EMMI ja karttapalvelu

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on hankkinut Masinotekilta EMMI-ympäristötiedon hallintajärjestelmän, johon on tuotu kaikki Vesijärven havaintopisteet. Lahden seudulla ympäristötarkkailua tehdään sekä automaattisilla vedenlaadun mittausasemilla että myös näytteenottoihin perustuvilla laboratorioanalyyseillä. Masinotek on kehittänyt EMMIin rajapinnat, joiden kautta järjestelmään voidaan tuoda lähes reaaliajassa kaikki vesimääritysten tulokset automaattisesti. Nämä uudet, karttuvat tiedot on myös yhdistetty Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tietokannasta tuotuihin historiallisiin vedenlaatutietoihin. EMMI-järjestelmä on todettu niin käyttökelpoiseksi, että järjestelmää halutaan laajentaa kattamaan Vesijärven tilan seurannan osalta myös järven kuormituksen seuranta sekä Vesijärvisäätiön toimialueen pienempien järvien seuranta.

EMMI-järjestelmän käyttäminen edellyttää kirjautumista, mutta käyttöoikeudet myönnetään kaikille niitä tarvitseville tutkijoille tai vesienhoidon toimijoille. Tavoitteena onkin saada suomalaisittain varsin poikkeuksellinen aineisto paremmin tunnetuksi esimerkiksi yliopistollisten opinnäytetöiden tekemistä varten.

Vesijärvisäätiön verkkosivuilla on kaikkien hyödynnettävissä Vesijärven karttapalvelu, joka kattaa varsin hyvin järvessä ja sen valuma-alueella tehdyt vesienhoitotoimet sekä järven tilan ja järveen kohdistuvan kuormituksen seurantapisteet. Sen sijaan laajan paikallisen kiinnostuksen kohteena olevien noin parinkymmenen pienemmän järven tiedot ovat vielä varsin puutteelliset.

Tässä hankkeessa:

  • Tuodaan EMMI-järjestelmään Vesijärven kuormitusdata sekä pienempien järvien seuranta-aineisto.
  • Markkinoidaan EMMI-järjestelmää sen potentiaalisille käyttäjille.
  • Päivitetään karttapalvelua Vesijärven osalta sekä kootaan pienjärvien toimenpide- ja seurantatietoja karttapalvelun kautta hyödynnettäväksi.

 

Sidosryhmäyhteistyö ja yleisötilaisuudet

Vesijärvisäätiön toimintamalli elää sidosryhmäyhteistyöstä, jota tehdään moniin suuntiin useilla eri foorumeilla. Ennen korona-aikaa Vesijärvisäätiö oli vuosittain mukana lähes sadassa tapahtumassa joko järjestäjänä tai aktiivisena osallistujana. Vesijärvisäätiö tarvitsee näkyvyyttä omassa toimintaympäristössään kertoakseen toiminnastaan ja parantaakseen mahdollisuuksiaan kerätä paikallisyhteisöltä myös rahallista tukea vesien hoitoon.

Tässä hankkeessa sidosryhmätyön kohderyhmiä ovat erityisesti Työtjärven ja Vähä-Tiilijärven ranta-asukkaat ja vesialueiden omistajat sekä Mustjoen valuma-alueen maanomistajat. Alueellisesti kohdennettujen vesienhoidon toimenpiteiden jatkuvuuden turvaaminen ja kansalaisseurannan tuki varmistetaan toimivalla yhteistyöllä ja vapaaehtoisten tukemisella.

Tässä hankkeessa:

  • Tuetaan Työtjärven ja Vähä-Tiilijärven tilasta ja hoidosta kiinnostuneiden osallisuutta järvien hoitoon ja seurantaan jakamalla tietoa ja olemalla mukana heidän tapahtumissaan tai järjestämällä omia tapahtumia järvien tilasta.
  • Etsitään sopiva yhteistyötaho, jonka kanssa sovitaan Mustjoen kosteikon jatkohoidosta nykyisten maanomistajien eläköityessä.
  • Järjestetään neljä tutkija/asiantuntijakokousta

 

Tiedottaminen

Monet tämän hankkeen toimista vaativat vahvaa popularisointia avautuakseen ymmärrettävinä tavallisille järven käyttäjille. Tällainen kokonaisuus on esimerkiksi Enonselän sisäisen kuormituksen tarkentaminen ja siitä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet. Koska tällä hetkellä Vesijärven virkistyskäyttöarvo on hyvä, kansalaisten, etenkin nuorempien ikäryhmien, saattaa olla vaikea mieltää jatkuvan vesienhoitotyön merkitystä Vesijärven tilalle.

Hankkeen osalta kansalaisille suunnattua tiedottamista tehdään kahdella kärjellä, joista ensimmäinen painottuu laajaan Vesijärven tilan kuvaamiseen ja syy- ja seuraussuhteiden selventämiseen vesiekosysteemissä. Toinen painottuu konkreettiseen detaljityyppisen tiedon jakamiseen käytännön töistä. Tällaisista vuoden kierrossa toistuvista konkreettisista työtehtävistä viestiminen edistää sen tosiasian hahmottamista, että seuranta-, hoito- ja kunnostustyöt ovat jatkuvaa ympärivuotista toimintaa ja ne ovat edellytys sille, että asiantuntijat pystyvät muodostamaan kokonaiskuvan järven tilasta.

Tiedottamisen keinoja ovat mediatyö, sähköisten uutiskirjeiden julkaiseminen, sosiaalinen media ja messu- ja tapahtumatyö. Näihin voidaan tuottaa myös videomateriaalia.

Tässä hankkeessa:

  • Osallistutaan tai järjestetään vuosien 2022 ja 2023 aikana yhteensä vähintään 30 tapahtumaa, jossa kerrotaan paikallisyhteisölle Vesijärvisäätiön toiminnasta.
  • Viestitään hankkeen toiminnasta ja tuloksista tekstein, kuvin ja videoklipein sähköisissä uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa.
  • Järjestetään vähintään yksi vesienhoitoa koskeva paneelikeskustelu tai yleisötilaisuus.