Valitse sivu

Kymijärvi

Kymijärvi on suhteellisen kookas (6,74 km2), mutta suurimmaksi osaksi hyvin matala. Syvin kohta on 10,06 m. Alasenjärven vedet laskevat Kymijärveen Potilanjokea pitkin ja Kymijärvestä vedet jatkavat Nastolan Kärkjärven kautta kohti Kymijokea. Järvi sijaitsee Lahden kaupungin alueella.

Kymijärvi on tyypiltään matala vähähumuksinen järvi (MVh). Välttävässä ekologisessa tilassa oleva järvi on Lahden seudun järvistä heikkokuntoisin. Ekologisen tilan luokittelumuuttujista biologinen tila on arvioitu välttäväksi, fysikaalis-kemiallinen tila tyydyttäväksi ja hydrologis-morfologinen muuttuneisuus hyväksi. Keskeisenä paineena on tunnistettu maa- ja metsätaloudesta sekä jätevesistä peräisin oleva hajakuormitus. Lisäksi paineeksi on tunnistettu vedenlaatuun sekä biologisiin muuttujiin heijastuva voimakas sisäinen kuormitus.

PLL_HEADER_TEXT
PLL_CONTENT_TEXT

Kymijärven kokonaisfosforin pitoisuus nykyisin alempi kuin vuonna 1975 havaitut historian korkeimmat pitoisuudet, mutta pitoisuus on noussut 1980-luvulta alkaen vähitellen. Päällysvesikerroksen avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuus vuosina 2010–2021 on ollut keskimäärin 36,5 µg/l (2000–2009 vastaavasti 29,6 µg/l). Kokonaistypen pitoisuus on ollut vastaavasti keskimäärin 610 µg/l vuosina 2010–2021. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo avovesikaudella 2010–2021 on ollut 24,7 µg/l (2000–2009 vastaavasti 17,9 µg/l). Klorofyllipitoisuuden nousu 2000-luvulla on ollut selvä. Kymijärven itäosissa pitoisuudet ovat olleet hieman suurempia kuin Myllypohjan päässä.

Veden pH avovesikaudella selvästi yli neutraalin, elokuussa nousee tyypillisesti yli 8. Korkein havaittu pH on 8,9 (vuodelta 2002).

Happipitoisuus alusvedessä laskee kerrostuneisuuskausilla lähelle nollaa tai loppuu kokonaan. Päällysvedessä havaitaan perustuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä.

Kymijärven näkösyvyys vuosina 2010–2021 on ollut avovesikaudella keskimäärin 1,4 m ja talvella 2,7 m. Näkösyvyys on heikentynyt 2000-luvulla vähitellen, vuosina 2000–2009 se oli avovesikaudella 1,8 m ja talvella 3,3 m.

Kemiallisen hapenkulutuksen taso 6,8 mg/l O2 (avovesikauden keskiarvo päällysvesikerroksessa) viittaa vähä-keskihumuksiseen tasoon. Sähkönjohtavuus vähitellen noussut tasolta 10 mS/m nykytasolle 12–14 mS/m, avovesikauden keskiarvo päällysvesikerroksessa 13 mS/m. Luontainen taso järvivesissä on alle 10 mS/m.

Kymijärveen laskevien jokien ja ojien vedenlaadun seurantatulosten (vv. 2008–2016) mukaan kuormituksen tasoksi on arvioitu 720 kg fosforia ja 14 500 kg typpeä vuodessa. 2020 hoitokalastussaaliin mukaan poistui arviolta 257 kg fosforia. Potentiaalisiksi kuormituksen vähentämiskohteiksi on tunnistettu ainakin Tiiranmäen alueen liittäminen viemäriverkostoon sekä maatalouden vesiensuojelun tehostaminen. Kariston alueiden hulevesiratkaisut ovat osoittautuneet onnistuneiksi, koska alueilta tuleva kuormitus todettiin vähäiseksi.

Kymijärvellä on toteutettu hoitokalastusta v. 2011 alkaen vuosittain. Pyyntiponnistus on ollut 26–56 kg/ha vuodessa. Uusin koekalastus on tehty vuonna 2022, sen tulokset eivät ole vielä valmiina. Aiemmin koekalastuksen tulosten perusteella on voitu arvioida hoitokalastuksen lisänneen kuhakannan tuottavuutta ja parantaneen kalaston ekologista tilaa. Kymijärven vedenlaatu on kuitenkin pysynyt välttävässä tilassa, eikä selvää kohenemista ole havaittu.

Alusveden suodatuskokeilu on alkanut keväällä 2018, kokeilussa pyritään keräämään alusveden ravinteita ja testaamaan alusveden suodatusta vesistökunnostusmenetelmänä.

Kymijärvi-ilta 17.11.2022 keräsi kiinnostuneita kuulijoita, illassa kuultiin Lahden kaupungin alustus uusimmista tutkimustuloksista sekä Kymijärven tilasta ja Helsingin yliopiston alustus alusveden suodatuskokeilusta. Illan aikana Kymijärvi-keskustelu kävi vilkkaana!

Uutinen Kymijärven hoitokalastuksen käynnistymisestä, ESS 25.10.2022 (maksumuurin takana juttu)

Kymijärven alusvesisuodatuskokeilun verkkosivut

Raportteja: