Valitse sivu

Kymijärvi-ilta kokosi yli 40 kiinnostunutta kuulijaa Kariston koululle torstaina illalla. Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoi yleisesti Kymijärvestä ja sen tilasta sekä tilan seurannasta. Kymijärvi on välttävässä ekologisessa tilassa ja sen haasteena on erityisesti järven ns. sisäinen kuormitus. Kymijärveen valuma-alueelta päätyvän ravinnemäärän on arvioitu olevan sellaisella tasolla, että se ei lisää järven rehevyyttä. Sen sijaan järvessä jo olevia ravinteita on runsaasti pohjasedimentissä. Erityisesti kesäkerrostuneisuuden aikana rehevöittäviä ravinteita vapautuu alusveteen ja edelleen levien saataville.

Vesiensuojelusuunnittelija Joonas Rajala kertoi Kymijärven kalaston tilasta, koekalastuksista ja hoitokalastuksesta. Tuoreimmat koekalastuksen tulokset valmistuvat tulevan talven aikana. Lahden kaupungin hoitokalastussivuilta voi tarkastella tuoreimpia hoitokalastusraportteja. Hoitokalastussaaliista pyritään saamaan elintarvikekäyttöön mahdollisimman suuri osa ja sitä jaetaan myös yksityisille kalaa haluaville. Hoitokalastussivujen kautta voi liittyä sähköpostilistalle, jossa tiedotetaan, kun hoitokalastussaalista on jaossa.

Lahden kaupungin esityksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu kalastuksesta ja kalakannoista yleisesti, mutta myös mm. ravuista, ankeriaista, karpeista ja ennätyskokoisista lahnoista.

Helsingin Yliopiston tutkija Soila Silvonen on tutkinut väitöskirjassaan alusvesisuodatusta kunnostusmenetelmänä. Soila esitteli kunnostusmenetelmän toimintaperiaatetta ja kertoi Kymijärvellä käynnissä olevasta kokeilujärjestelmästä ja sen alustavista tuloksista. Kuulijoita pohdituttivat järjestelmän tehokkuus, kustannuskysymykset sekä mahdollinen vaikutus Korennonvirran tilaan.

Esitysten lomassa ja niiden jälkeen käytiin keskustelua myös yleisesti Kymijärven tilasta. Rantojen ruovikoituminen ja toisaalta uposlehtisen vesikasvillisuuden rooli järven ekologiassa pohdituttivat. Keskustelussa nousi esiin selvästi, että Kymijärven suurimmiksi ongelmiksi koetaan sinileväkukinnat, rantojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen sekä alhaiseksi koettu vedenpinnan taso. Asiantuntija-alustusten pohjalta opimme, että Kymijärven rehevyyttä ylläpitää tällä hetkellä järvessä jo oleva ravinnemäärä sisäisen kuormituksen kautta. Hiljakseen käynnissä olevaa tilan paranemista pyritään vauhdittamaan riittävän tehokkaalla hoitokalastuksella. Lisäksi potkua ravinnemäärän laskuun haetaan alusveden suodatusmenetelmän pilottikokeilusta.

Lahden kaupungin esityksen voit katsoa täältä.

Soila Silvosen (HY) esityksen voit katsoa täältä

Kymijärvestä tarkemmin täällä.

Kymijärvi-ilta järjestettiin osana ”Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022–2023” -hanketta, joka on saanut rahoitusta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta.