Valitse sivu

Kutajärvi

Kutajärvi sijaitsee Hollolan kirkonkylän läheisyydessä Pyhäniemen eteläpuolella. Järvi on syntynyt todennäköisesti vuonna 1797 toteutetun Vesijärven laskun yhteydessä kuroutumalla eroon Vesijärvestä. Järven pinta-ala on 162 ha ja sen suurin syvyys on vain 1,3 metriä. Kutajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi (Mh). järven ekologinen tila on arvioitu välttäväksi, kun se aiemmin on ollut tyydyttävä.

PLL_HEADER_TEXT
PLL_CONTENT_TEXT

Kutajärvi laskee Kalasillanojan kautta Vesijärven Kirkkolahdelle. Järvellä on myös toinen laskureitti Kivisillanojan kautta Vesijärven Pyhäniemenlahdelle, mutta se on lähes umpeenkasvanut eikä siinä juurikaan virtaa vettä. Loivarantaiset peltoalueet ympäröivät järveä lähes joka puolelta. Valuma-alue on kooltaan 13 km2, josta peltojen osuus on noin 250 ha.

Kutajärvi on rehevä lintujärvi, joka on mukana vuonna 1982 vahvistetussa valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa kansainvälisesti merkittävänä kohteena. Järvi on osa Kutajärven alue -nimistä Natura 2000 -aluetta (FI0306006). Natura-alueeseen kuuluu Kutajärven lisäksi viisi Vesijärven lahtea. Natura-alueen pinta-ala on 1051 hehtaaria, josta Kutajärven osuus on 222 hehtaaria. Kutajärven Natura-rajauksesta viisi hehtaaria on metsää ja loput kosteikko- ja vesialuetta. Kutajärvi on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueessa on kosteikon lisäksi mukana järven pohjoispään rantametsät. Kutajärven Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2009 ja sen päivitys on valmisteilla (luonnos 2021).

Kutajärven luonnonolojen arvioidaan heikentyneen merkittävästi viime vuosikymmeninä. Monimuotoinen pesimälinnusto on taantunut ranta-alueiden umpeenkasvun ja veden samenemisen seurauksena.

Kutajärven eteläpää rajautuu rämeeseen ja lounaisosat Tiirismaan metsäalueeseen. Pohjoisrannan tuntumassa on pientaloja ja itärannalla muutamia asuin- ja lomarakennuksia sekä Sarvikuutin kesämökkialue (Lahden seudun invalidit ry). Rannat ovat pääosin koivu- ja leppämetsiä, jotka erottavat järven pelloista. Avoimia rantoja on vain vähän. Kuivasniemen kärjessä on lintutorni, jolta avautuu kohtuullinen maisema järvelle. Lintutornille sekä lintujen tarkkailuun soveltuvalle lintulavalle vie merkitty polku. Polun varrella on runsaasti tietoa alueen lintulajistosta. Alueella on myös muutama nuotiopaikka.

Kutajärven näkösyvyys on laskenut alle metriin ja on ollut loppukesällä jopa vain 30 cm. Näkösyvyyttä alentavat sekä humuspitoisuus että rehevyys. Kutajärvi on erittäin rehevä fosforipitoisuuden ja a-klorofyllin määrän perusteella arvioiden.

Kutajärven elokuun kokonaisfosforipitoisuus 2022 vain 50 µg/l, mikä on vähemmän kuin pitkään aikaan, suunta laskeva vuodesta 2010 lähtien, jolloin elokuun kokonaisfosforin pitoisuus oli yli 100 µg/l. Loppukesän levämäärää kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen se on laskenut. Edelleen klorofyllipitoisuus on kuitenkin korkea, yli 50 µg/l. Ajoittain loppukesällä on havaittu limalevää, joka voi nostaa klorofyllipitoisuuksia.

Orgaanisen aineksen pitoisuutta kuvaavista muuttujista kemiallinen hapenkulutus on humusvesien tasolla (15 mg/l O2) ja väriluvun arvot (40–80 mg/l Pt, loppukesällä) viittaavat lievästi humuspitoiseen veteen. Kemiallista hapenkulutusta voi nostaa myös muut tekijät kuin humuspitoisuus (mm. jätevedet).

Klorofyllin ja fosforin suhde (0,71 2000-luvun keskiarvona) on korkea, eli suuri levämäärä suhteessa ravinnepitoisuuteen, viittaa siihen, että ravintoketjukunnostuksella, eli käytännössä hoitokalastuksilla, voitaisiin vaikuttaa järven tilaan. Kutajärvellä tehtiin koekalastus vuonna 2020 ja kalaston todettiin olevan hyvin särkikalavaltainen ja kalaston perusteella arvioitu Kutajärven ekologinen tila oli välttävä.

Vuonna 2022 Kutajärvellä on toteutettu hoitokalastusta syöttikatiskoilla keväällä ja syksyllä toteutettujen pyyntijaksojen aikana. Hoitokalastuksen kokonaissaalis nousi kaikkiaan 4000 kiloon, ollen pääosin pieniä särkiä ja ahvenia. Hoitokalastusta on toiveissa jatkaa ja tämän vuoden kokemusten pohjalta mahdollisuus tehostaa, mikäli Hämeen ELY-keskus saa ympäristöministeriöltä jatkorahoituksen hankkeelle. Särkikalojen on todettu kilpailevan mm. vesilintujen poikasten kanssa samasta ravinnosta, kuten planktonista ja vesihyönteisistä. Esimerkiksi haapana ja punasotka ovat vähentyneet merkittävästi niin Kutajärvellä kuin valtakunnallisestikin. Hoitokalastuksen tavoitteena onkin ollut muokata kalaston rakennetta vesilintujen pesintämenestyksen kannalta edullisemmaksi.

Kutajärven vettä on hapetettu onnistuneesti talvisin 1990-luvun loppupuolella kalakuolemien ja järven sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Lue lisää: