Valitse sivu

Kutajärvi

Kutajärvi sijaitsee Hollolan kirkonkylän läheisyydessä Pyhäniemen eteläpuolella. Järvi on syntynyt todennäköisesti vuonna 1797 toteutetun Vesijärven laskun yhteydessä kuroutumalla eroon Vesijärvestä. Järven pinta-ala on 162 ha ja sen suurin syvyys on vain 1,3 metriä. Järvi laskee Kalasillanojan ja Kivisillanojan kautta Vesijärveen, mutta Kivisillanoja on lähes umpeenkasvanut eikä siinä juurikaan virtaa vettä. Loivarantaiset peltoalueet ympäröivät järveä lähes joka puolelta.

Kutajärvi on rehevä ja sen ravinnepitoisuudet vaihtelevat happikatojen seurauksena.

Kutajärven tilasta

Kutajärvi on rehevä lintujärvi, joka on mukana vuonna 1982 vahvistetussa valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa kansainvälisesti merkittävänä kohteena. Järvi on osa Kutajärven alue -nimistä Natura 2000 -aluetta (FI0306006). Natura-alueeseen kuuluu Kutajärven lisäksi viisi Vesijärven lahtea. Natura-alueen pinta-ala on 1051 hehtaaria, josta Kutajärven osuus on 222 hehtaaria. Kutajärven Natura-rajauksesta viisi hehtaaria on metsää ja loput kosteikko- ja vesialuetta. Kutajärvi on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueessa on kosteikon lisäksi mukana järven pohjoispään rantametsät.

Kutajärven vesi on samentunut ja uposkasvillisuus köyhtynyt viimeisten 10 vuoden aikana. Yhdeksi muutoksien tärkeäksi syyksi on aihetta epäillä särkikalakantojen voimistumista. Kalastohavaintojen, veden laadun heikkenemisen ja samentumisen sekä kasvillisuuden ja sukeltajasorsien vähenemisen perusteella Kutajärvessä olisi tarpeen tehdä perusteellinen ravinto-ketjukunnostus. Tällöin linnuston ja harvinaisten uposkasvilajien olosuhteet sekä myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranisivat.

Kutajärvestä on otettu vesinäytteitä ainakin 1970-luvun puolesta välistä alkaen jätevesipuhdistamon velvoitetarkkailun vuoksi. Velvoitetarkkailun ansiosta järven veden laadun kehityksestä on varsin tarkkaa, säännöllisesti kerättyä ja pitkältä aikaväliltä olevaa tietoa. Vesinäytteitä on otettu järveltä kahdesta pisteestä ja yhdestä pisteestä Kalasillanojasta. Järven näytteenottopisteet sijaitsevat järven pohjoispäässä sekä keskiosassa Sarvikuutin kohdalla.

Järven fosforipitoisuus on lievästi kasvanut 1990-luvulla. Samoin on myös kokonaistyppipitoisuuden laita. Kutajärvi on kärsinyt happipitoisuuden laskuista jääpeitteisinä aikoina. Kutajärven vettä on hapetettu onnistuneesti talvisin 1990-luvun loppupuolella kalakuolemien ja järven sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseksi.