Vesijärvi on laajalti tutkittu ja tunnettu ja sen tilaa seurataan monin eri tavoin. Vesijärvellä tehdään paljon tutkimusta myös tulevien hoitotoimenpiteiden päätöksenteon tueksi. Tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä on kokoontunut säännöllisesti Vesijärven tutkimustulosten äärelle keskustelemaan järven tilasta, hoitotoimien tuloksista ja pohtimaan järven sisäisiä vaikuttavia mekanismeja. Tutkijakokouksissa voidaan muodostaa tutkittuun tietoon pohjautuvia näkemyksiä järven tilan kehityksestä ja hoitotoimenpiteiden suuntaamisesta.

Vesijärven tutkijakokous järjestetään perinteisesti kahdesti vuodessa, viimeisimmän kerran marraskuun puolivälissä. Vesijärven tuoreimpien seurantatulosten perusteella Enonselän, Paimelanlahden ja Vähäselän alueen ravinteisuus ja levämäärä ovat edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin Kajaanselällä ja Laitialanselällä. Tutkijayhteisö kiinnitti huolissaan huomiota Kajaanselän alusveden tilaan, sillä kuluneena kesänä alusveden happitilanne oli loppukesällä heikompi kuin aiempina vuosina. Tilannetta tulee seurata, ettei se pääse heikkenemään edelleen.

Enonselän alueen tilasta puhuttiin tutkijakokouksessa paljon. Alue on Vesijärven altaista tutkituin ja sen tilan parantaminen on tunnistettu keskeiseksi Vesijärvisäätiön painopisteeksi. Aiemmissa selvityksissä on todettu Enonselän matalien alueiden pohjasedimentin olevan merkittävä fosforin varasto ja potentiaalinen lähde vedestä havaittaville pitoisuuksille ja edelleen rehevyydelle. Fosforin kiertoa Enonselällä on tarpeen täsmentää ja tutkimuksia jatketaan.

Uusimpien eläinplanktontutkimusten perusteella Enonselän tila näyttäisi kääntyneen parempaan suuntaan. Kalaston muutokset vastaavat Vesijärven hoidon tavoitteita sekä vesien tilan että kalatalouden osalta. Eläinplankton- ja kalastotutkimuksista uutisoidaan pian tarkemmin. Vesijärven tila -raportti julkaistaan kokonaisuudessaan maaliskuussa 2023.

Tutkijakokous järjestettiin osana Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022-2023 -hanketta, joka on saanut rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta.

Kuvat:
1) Eläinplanktonia mikroskoopissa, kuva: Kirsi Kuoppamäki, KVVY Tutkimus Oy
2) Tutkijat kokoontuivat kokoustamaan ja keskustelemaan marraskuun puolivälissä.
3) Kokouksen keskeisiä johtopäätöksiä.