Poikkeuksellisen lämpimän elokuun myötä Vähä-Tiilijärvellä sinilevät ovat runsastuneet kukinnaksi asti. Osasyynä runsaaseen levämäärään on järven särkikanta, joka viikko sitten tehdyssä verkkokoekalastuksessa todettiin runsaaksi käynnissä olevasta hoitokalastuksesta huolimatta.

Vähä-Tiilijärven tilaa selvitettiin laajasti 2019–2020 ja järvelle laadittiin hoitosuunnitelma. Järven pohjakerrostumista tehty tutkimus osoitti, että järvi on rehevöitynyt hitaasti viime vuosikymmenten aikana. Tulokset osoittivat myös, että särkikanta oli hyötynyt rehevöitymisestä ja runsastunut. Runsas särkikanta kiihdyttää rehevöitymiskehitystä edelleen. Suuret särjet lisäävät ravinteisuutta pöyhimällä järven pohjaa ja pienet särjet saalistavat ravinnokseen järven eläinplanktonia. Tämän vuoksi eläinplankton on pienikokoista eikä kykene käyttämään riittävän tehokkaasti ravinnokseen leviä. Tämä näkyy runsastuneena levän määränä.

Järvellä aloitettiin 2020 hoitokalastus vinoutuneen ravintoverkon oikaisemiseksi. Tavoitteena oli vähentää särkien ja pienten ahventen määrää, jotka myös käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia. Hauet ja suuret ahvenet vapautettiin, sillä ne ovat tärkeitä pitämään särkikantaa kurissa. Hoitokalastusta on tehty nyt kolme vuotta weke-katiskoilla keväisenä kutupyyntinä.

Tänä vuonna tehtävän ravintoverkkotutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten hoitokalastus on purrut. Tulosten perusteella voidaan päättää hoitotoimien jatkosta. Järveltä otetaan kesän aikana tehostetusti vesinäytteitä kerran kuussa osana Hollolan kunnan pienjärviseurantaa. Lisäksi otetaan näytteitä eläinplanktonin koostumuksen selvittämiseksi. Viime viikolla tehtiin järven verkkokoekalastus kalakannan muutosten selvittämiseksi.

Veden laadun seurannalla saadaan tietoa myös siitä, miten jäähdytysveden laskun lopettaminen Vähä-Tiilijärveen vaikuttaa. Järveen laskettiin läheisen hoitokodin ilmastoinnin jäähdytykseen käytettyä kirkasta Salpa-Mattilan vedenottamon pohjavettä vuosina 2014–2020.

Alustavia tuloksia
Alustavasti näyttää siltä, että särki on onnistunut lisääntymään hoitokalastuksesta huolimatta ja pyyntiponnistusta on lisättävä. Myös viime kesä oli lämmin, mikä on todennäköisesti suosinut särkeä ja synnyttänyt runsaan vuosiluokan. Sen sijaan ahven on voinut kärsiä särkeä enemmän heikosta happitilanteesta, jota entisestään heikensi viime talvena pitkä jääpeitteinen aika. Tänä kesänä levämäärä on ollut korkea. Eläinplanktontuloksia ei vielä ole käytettävissä, mutta oletettavaa on, ettei suurikokoista levän määrää rajoittavaa eläinplanktonia ole paljoakaan ollut. Tulokset valmistuvat ja tarkentuvat syksyn mittaan, kun kaikki näytteet saadaan laskettua ja raportoitua.

Nyt tehtävä ravintoverkkotutkimus on osa Vesijärvisäätiön toteuttamaa Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022–2023 -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.

Lisätietoja antaa:
Mirva Ketola
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137