Valitse sivu

Haritunjoki

Voit lukea kunnostussuunnitelman pdf-muodossa tästä.


Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen kunnostuksen avulla esimerkiksi taimen on mahdollista saada nousemaan ja kutemaan jokeen. Kalojen oloja parannetaan luomalla kutualueita sekä poistamalla vaellusesteitä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen taimenta voi istuttaa Haritunjokeen, jolloin kalat leimautuvat siihen ja palaavat myöhemmin kutemaan. Kunnostustoimenpiteet parantavat joen oloja rapujenkin kannalta.

Kutuolojen parantaminen tarkoittaa käytännössä kivien ja soran avulla rakennettavia kutupaikkoja. 
Uomaan sijoitetaan kiviä siten, että syntyy kaloja kiinnostavia virtapaikkoja. Näiden kivikoiden jälkeen tehdään kutusoraikko 1-5cm raekooltaan olevasta luonnonsorasta. Kutupaikoilta alavirtaan on hyvä tehdä pienpoikasalue, jossa kivillä (10-40cm halkaisijaltaan) saadaan aikaan suojapaikkoja poikasille. Yksittäisillä isoilla kivillä (halkaisija 20-100cm) virrasta muodostuu vaihtelevampi ja aikuisille kaloille syntyy suojapaikkoja.

Kalojen kulkua haittaavat tekijät tulee poistaa. Vedessä olevasta puuaineksesta ei yleensä ole haittaa, päinvastoin se luo suojapaikkoja kaloille ja pienemmille vesieliöille, joita kalat syövät. Puuaines voi kuitenkin muodostua vaellusesteeksi, joka estää kalojen liikkumista. Kalojen kulkua haittaava kasvillisuutta voidaan poistaa niittämällä siten, että uoman keskelle muodostuu kulkuväylä. Kaikkea kasvillisuutta ei ole tarkoituksenmukaista hävittää.

Jyrkkien ja helposti murtuvien penkereiden eroosiota voidaan vähentää istuttamalla penkereelle kasveja ja pensaita, jotka juurillaan tukevat maata. Kivet tai pajunoksat sopivat nekin eroosiosuojauksien rakentamiseen.

Taimenta voisi istuttaa kunnostuksen jälkeen tuhat nollikasta eli 1-kesäistä. Kalakantaa ja taimenenpoikasten selviytymistä voi myöhemmin tarkistaa sähkökalastamalla.

Haritunjoen suunnitellut kunnostuskohteet

Kunnostuskohteet on luokiteltu ominaisuuksiensa mukaan hyviin ja mahdollisiin kohteisiin. Hyvillä kohteilla olosuhteet ovat otollisemmat toimenpiteille tai niillä on valmiina sopivia kivikkoja. Mahdolliset kohteet vaativat hieman enemmän kunnostustoimenpiteitä. Oheista karttalinkkiä seuraamalla pääsee Lahden seudun karttapalvelun sivulle, jossa kohteet on merkitty karttaan.

http://kartta.lahti.fi/Webseutu/Default.aspx?mid=39i35

Kohde 1. (hyvä) 
Paimelantien alittaessaan Haritunjoen virtaus kiihtyy. Joessa on kivikkoinen osuus, josta voidaan muutamilla toimenpiteillä saada hyvä kutualue. Kivikkoisimpiin paikkoihin lisätään isoja kiviä, ja näin syntyvien virtapaikkojen jälkeisille alueille sijoitetaan kutusoraa. Kohteen loppuosuudella pohjalla on runsaasti 15-30cm halkaisijaltaan olevaa kiveä, joista muodostuu luontainen pienpoikasalue. Joki jatkuu tästä metsäiselle alueelle, jossa kasviston varjot ja rannan penkereet luovat osaltaan suojaa kaloille. Muutamilla isoilla kivillä ja kiviryhmillä voidaan lisätä suojapaikkoja.

Kohde 2. (hyvä)
Muskunkujan ja Lehtokujan välisellä alueella joki virtaa kivikkoisen kallioalueen halki. Joessa on pieniä koskia ja suvantoja. Suvannot muodostavat kutusoraikoille sopivia paikkoja. Kohteen loppuosuus on sorapohjainen ja kivinen. Lisäkivetyksen tarvetta voi harkita poikasalueen parantamiseksi. Muutamilla yksittäisillä kivillä tai kiviryhmillä saadaan aikaan virran vaihtelevuutta ja suojapaikkoja poikasalueen jälkeen.

Kohde 3. (mahdollinen)
Joen uomassa on muutamia puunrunkoja ja satunnaisia isoja kiviä. Kiviä ja kutusoraa lisäämällä paikasta voisi saada hyvän kutualueen. Rannan puut varjostavat jokea sopivasti ja vedessä olevat puut muodostavat suojapaikkoja sekä tuottavat ravintoa kaloille

Kohteet 4-6. (mahdollinen)


Poikkipellontien päässä joki kulkee pellolla. Uoma on melko syvä ja savinen, mutta virta on paikoitellen niin hyvä, että alueella on mahdollisia paikkoja kutualueille.

Numeroituihin kohteisiin saadaan kutualueet lisäämällä kivikkoja sekä kutusoraikkoja.

Näiden kohteiden lähettyvillä olevia jyrkkiä penkereitä voi suojata eroosiolta istuttamalla tai kylvämällä niille kasveja, tukemalla penkereet kivillä tai tekemällä eroosiosuojat pajunoksista.

Hannusentien ja Poikkipellontien välissä olevella mpeenkasvualueella kasvillisuutta poistetaan niittämällä niin, että muodostuu vapaa virtaus uoman keskelle. Uomaa tukkivan kasvillisuuden poistaminen parantaa samalla uoman vedenjohtokykyä. Leikattu kasvimassa kerätään pois uomasta ja penkereiltä.

Kohde 7. (hyvä)
Sivulantien lähettyvillä joen rannalla kasvaa puita uomaa varjostamassa. Vedessä on jonkin verran puita, satunnaisia kiviä ja vesikasveja, jotka muodostavat suojapaikkoja. Virtaus on hyvä, ja kiviä lisäämällä sen saa paremmaksi. Kivikon jälkeen lisätään kutusoraikko. 

Kohde 8. (hyvä) 
Joessa on luonnostaan pieni koskipaikka. Kohdetta voidaan parantaa tuomalla lisää kiviä ja ehkä siirtämällä osan rannan kivistä parempiin paikkoihin. Kivikon jälkeen sijoitetaan kutusoraikko.

Kohde 8. (hyvä) 
Joessa on luonnostaan pieni koskipaikka. Kohdetta voidaan parantaa tuomalla lisää kiviä ja ehkä siirtämällä osan rannan kivistä parempiin paikkoihin. Kivikon jälkeen sijoitetaan kutusoraikko

Kohde 10. (mahdollinen) 
Haritunkosken jälkeen virtaus on nopea ja joessa on satunnaisia kiviä. Joitakin puita on kaatunut uoman ylle ja veteen. Mahdollinen paikka kutualueeksi, lisättävä kiviä ja kutusoraikko.
kiviä ja kutusoraikko.