Valitse sivu

Toteutusaika

1.1.2022 - 31.1.2023

Holistic Approach in Lake Restoration II

Kuva Kirsi Jortikka

Rahoittaja: Kansainvälinen Leader-hanke, jossa Vesijärven hankeosuutta rahoittavat Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry.
Koordinaattori: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Partnerit: Suomessa Pyhäjärvi-instituutti (Leader Pyhäjärviseutu ry ja Jokivarsikumppanit ry) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Leader Ykkösakseli ry), sekä Ruotsissa Osbyn kunta (Leader Skånes ESS).
Yhteyshenkilö: ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, heikki.makinen@vesijarvi.fi, 040 514 8513.

Hola Lake II on järven kokonaisvaltaisen hoidon yhteistyöhanke Suomessa ja Ruotsissa. Hanke edistää päijäthämäläisen Vesijärven, uusimaalaisen Hiidenveden ja Enäjärven, satakuntalaisen Köyliönjärven ja Yläneenjokivarren sekä skånelaisen Immeln-järven kokonaisvaltaista hoitoa. Hanke on jatkoa vuosina 2017-2019 toimineelle, niin ikään kansainväliselle Leader-hankkeelle, Hola Lake

Sivu englanniksi: vesijarvi.fi/en/hola2/

 

Hankkeen yleiset tavoitteet

  • Kohdejärvien veden laadun turvaaminen ja sitä kautta alueen asukkaiden viihtyisyyden ja alueen vetovoiman lisääminen asuinpaikkana ja matkailukohteena.
  • Ammatti- ja virkistyskalastusmahdollisuuksien lisääminen.
  • Konkreettisten vesienhoitotoimien toteuttaminen yhteistyössä asukkaiden kanssa.
  • Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja kokemusten ja tiedon vaihto kotimaisten järvikunnostusosaajien kanssa parhaiden käytänteiden ja uusien innovaatioiden löytämiseksi.
  • Maaseudun elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen: mm. hoitokalastuksen elinkeinoistaminen, niittojätteen hyödyntäminen, matkailu.

 

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset

Hankkeen toimet jakaantuvat Vesijärven alueella tehtäviin paikallisiin toimiin sekä hankepartnereiden kanssa toteutettaviin yhteisiin toimiin.

 

Hankepartnereiden yhteiset toimenpiteet

Hankepartnereiden kesken järjestetään kolme kansainvälistä työpajaa, joissa jaetaan kunkin partnerin paikallisista toimista kertyvä uusi tieto ja kokemukset hyvistä, toimiviksi todetuista menetelmistä. Työpajojen yhteydessä on mahdollista järjestää myös seminaareja, joihin kutsutaan aiheesta riippuen asiantuntijoita ja paikallisia vesienhoidon aktiiveja. Työpajoista yksi järjestetetään Ruotsissa ja kaksi Suomessa. Työpajojen järjestämisestä vastaavat hankekumppanit vuorollaan siten, että Vesijärvisäätiö, LUVY ja Osbyn kunta järjestävät kukin yhden työpajan. Käsiteltäviä teemoja ovat ainakin seuraavat:

Työpajat

  • Ulkoisen kuormituksen pienentäminen (Osby). Ruotsissa Immeln-järven valuma-alueella on tehty useita uusia vesiensuojelurakenteita, joiden toimintaa seurataan tässä hankkeessa. Lisäksi siellä selvitetään maankäytön muutosten vaikutuksia, kokeillaan biohiiltä valumavesien käsittelyssä ja testataan ruskeiden valumavesien vaikutuksia sinileviin ja sedimenttiin.
  • Hoitokalastus ja hoitokalastussaaliin hyötykäyttö (LUVY). Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n paikalliset toimet kohdistuvat erityisesti kotimaisen kalan ja hoitokalastussaaliin hyötykäytön lisäämiseen.
  • Vesikasvillisuuden hoito ja vieraslajien torjunta (Vesijärvisäätiö). Paitsi Vesijärvellä, myös esimerkiksi Hiidenvedellä, Köyliönjärvellä ja Yläneenjokivarressa kartoitetaan isosorsimon esiintymistä, osallistetaan kansalaisia seurantaan, ja parannetaan esimerkiksi hauen kutualueita torjumalla isosorsimoa. Köyliönjärvellä suunnitellaan myös muita vesikasvien niittoja.

Raportit

Yhteisesti kootaan parhaista käytänteistä ja kokemuksista raportit koko hankealueella hyödynnettäviksi. Oleellinen materiaali käännetään sekä ruotsiksi että suomeksi, jolloin materiaali saadaan kaikkien hankepartnerien käyttöön. Raportit voivat hyödyttää myös muita, hankkeen ulkopuolisia vesienhoidon aktiiveja esimerkiksi Vesistökunnostusverkoston kautta levitettynä. Yhteisten raporttien sisältö suunnitellaan ensimmäisessä työpajassa ja sisältö tarkentuu hankkeen edetessä. Hankeen päättyessä on mahdollista järjestää myös yleinen webinaari hankkeen tuloksista.

 

Paikalliset toimenpiteet

Muiden hankepartnereiden paikallisista toimista voit lukea hankkeen englanninkielisiltä sivuilta.

 

Tavoitteet Vesijärvellä

  • Tiedon lisääminen tehokkaista ulkoisen kuormituksen vähentämiskeinoista sekä konkreettiset toimet vesiensuojelurakenteiden rakentamiseksi (ruokosuodatin).
  • Suunnitelma kokonaisvaltaisen valuma-aluekunnostuksen toteuttamiseksi
  • Kalavesien hoidon ja hoitokalastuksen asiantuntemuksen kehittäminen, pyydysten kehittäminen ja kokemusten jakaminen.
  • Järviruo’on hyötykäytön edistäminen.
  • Paikallisten ihmisten tiedon lisääminen ja osallistaminen järven hoitoon, vieraslajien seurantaan ja torjuntaan.
  • Yhteistyön lisääminen paikallisten ihmisten ja organisaatioiden välillä.

 

Toimenpiteet Vesijärvellä

Haritunjoen kokonaisvaltainen valuma-aluekunnostus

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on Vesijärven kunnostuksen keskeinen tavoite, vaikka sen toteuttaminen on erittäin hidasta. Merkittävä osa koko Vesijärven fosforikuormituksesta tulee maataloudesta (nykyisen Vemala-mallinuksen mukaan noin 44 %, SYKE-WSFS-Vemala yhdistetty hydrologinen- ja kuormitusmalli, luettu 29.11.2021). Enonselällä hulevesikuormitus on merkittävämpää kuin muualla, mutta tilaan vaikuttavat myös ojat, joiden valuma-alueet ovat maatalousvoittoisia. Esimerkiksi Vähäselkään laskevan Haritunjoen valuma-alue (kuva 1) on koko Vesijärven suurin osavaluma-alue (57,47 km²; peltoviljelyn osuus fosforikuormasta 53 %) ja Paimelanlahteen laskevan Myllyojan valuma-alue kolmanneksi suurin (32,24 km²; peltoviljelyn osuus fosforikuormasta 60 %). Tässä hankkeessa kartoitetaan Haritunjoen valuma-alueella kokonaisvaltaisen maatalouden vesienhallinnan ongelmat ja mahdollisuudet sekä aktivoidaan maanomistajia. Tavoitteena on hakea niitä toimintatapoja, joilla maatalouden hajakuormituksen painetta saataisiin ehkäistyä viljelijöitä kiinnostavalla tavalla. Hanke tähtää toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen edistämiseen, ja ottaa huomioon vesienhallinnan, vedenlaadun sekä luonnon monimuotoisuuden.

Hankkeessa valmistuva, koko Haritunjoen valuma-alueen kattava suunnitelma mahdollistaa jatkohankkeen, jossa päästään suoraan maanomistajien kanssa sovittujen kohteiden teknisiin suunnitelmiin ja toteutukseen. Saatuja kokemuksia käytetään jatkossa myös esimerkkinä ja toimintamallina työn laajentamiseksi muille Vesijärven osavaluma-alueille.

Kuva 1. Haritunjoen valuma-alue. 

 

Ruokosuodattimen rakentaminen

Vesijärven valuma-alueella on edelleen paikallista aktiivisuutta uusien vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle. Yksi tällainen kohde sijaitsee Vaaniassa, jossa on keskusteltu maanomistajan aloitteesta uuden rakenteen toteuttamisesta peltoaukealta järveen vievään uomaan. Edellisessä Hola Lake -hankkeessa tutustuttiin Kouvolan seudulla toimineen järviruoko-hankkeen toimenpiteisiin talviruo’on hyödyntämisessä. Yksi siellä kokeiltu vesiensuojelumenetelmä on ojaan rakennettava ruokosuodatin. Ruokosuodattimien toimivuuden testaamiseksi tarvitaan lisää pilottikohteita. Tässä hankkeessa on tarkoituksena etsiä yksi tai useampi sopiva kohde Vesijärven ympäristöstä, rakentaa suodatin yhteistyössä paikallisten kanssa, sekä seurata sen toimivuutta valumavesien puhdistuksessa.

Vesiensuojelurakenteiden toimivuustarkkailu

Vesijärven valuma-alueella on reilu 30 laskeutusallasta tai kosteikkoa. Niistä kuusi on ollut viime vuosina tarkemmassa seurannassa. Vaikka kosteikkoja ja laskeutusaltaita edelleen rakennetaan, on niiden toimivuudesta, eli kyvystä pidättää ravinteita ja kiintoainetta, edelleen vain vähän seuranta-aineistoa varsinkaan pitkältä aikaväliltä. Tässä hankkeessa jatketaan vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailua Vesijärven valuma-alueella. Hankkeessa tarkkaillaan paitsi uusien, tässä hankkeessa rakennettavien ruokosuodattimien toimintaa, myös jo olemassa olevia kosteikoita. Samalla valmistellaan seurantaohjelmaa Haritunjoelle, jotta siellä mahdollisesti hankkeen seurauksena alkavien kunnostustoimien vaikuttavuutta voitaisiin arvioida.

Kalakantojen hoito

On arvioitu, että särkikalapyyntiä Vesijärvellä olisi hyvä tehostaa rantavyöhykkeellä, mutta sitä varten tarvitaan pyydysten kehitystyötä. Tässä hankkeessa tehostetaan särkikalojen hoitopyyntiä järjestämällä pyydystalkoot ja kehittämällä ja rakentamalla talkootyönä tehokkaammin etenkin ranta-alueella toimivia pyydyksiä. Talkootyönä valmistetaan yleishyödylliseen käyttöön matalampia rysiä, joilla on mahdollista kalastaa tehokkaasti vesikasvillisuuden joukossa.

Hola Lake -hankkeessa osallistuttiin LUVY:n toteuttamaan kirjanpitokalastuksen tiedonkeruumenetelmien kehittämistyöhön. Hankkeen tuloksena syntyi nettipohjainen kirjanpito-kalastusmenetelmä, joka palvelee kirjanpitokalastajaa ikään kuin saalispäiväkirjana. Uuden järjestelmän toivotaan houkuttelevan kirjanpitokalastajiksi myös nuorta väkeä. Tässä hankkeessa on tarkoitus jatkaa järjestelmän jalkauttamista Vesijärven alueelle.

Vieraslajien torjunta

Isosorsimo on kuulunut Vesijärven kasvilajistoon jo pidemmän aikaa, mutta viime aikoina on havaittu merkkejä sen leviämisestä mm. Lahdenpohjan Natura-alueella. Lajia on havaittu enenevässä määrin myös muutamalla Vesijärven kosteikolla. Isosorsimo luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, joka voi levittäytyä juurakon avulla hyvinkin aggressiivisesti syrjäyttäen alkuperäisiä rantakasveja. Lajin torjunta on osoittautunut haasteelliseksi, joten pieniinkin kasvustoihin kannattaa puuttua ajoissa. Myös jättipalsami on haitallinen vieraslaji, jota esiintyy Vesijärveen johtavien purojen varsilla sekä muutamilla kosteikoilla. Jättipalsami lisääntyy ja leviää tehokkaasti siemeniensä avulla, joten sen torjunnassa tärkeitä keinoja ovat kitkeminen tai niitto ennen siementen kypsymistä. Myös siemenien avulla leviävää, haitallista jättiputkea on havaittu esimerkiksi Vesijärveen laskevan Hammonjoen rantamilla. Tämän hankkeen tarkoituksena on kartoittaa isosorsimon, jättipalsamin ja jättiputken esiintymät Vesijärven ranta-alueilla ja vesiensuojelukosteikoilla. Kartoitustyöhön voivat osallistua myös paikalliset ranta-asukkaat. Hankkeessa haetaan kokemuksia mm. Vanajavedeltä isosorsimon torjumiseksi ja toteutetaan vieraslajien torjuntaa järjestämällä talkoita ja käyttämällä apuna ammattilaisia.

isosorsimo, jättipalsami, jättiputki