Vesistökunnostuspiireissä on ollut viime vuosina kova pöhinä sanaparin ”kokonaisvaltainen vesienhallinta” ympärillä. Kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla tarkoitetaan valuma-aluetasolla tehtävää suunnittelua, jossa pyritään huomioimaan maa- ja metsätalouden tuotantoedellytysten parantaminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä vesistökuormituksen minimointi. Parhaimmillaan kaikki hyötyvät, kun vettä hallitaan ja ohjaillaan viisaasti. Vesienhoidon kannalta hyvään ratkaisuun pääseminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii vahvaa suunnitteluosaamista.
Suomessa maa- ja metsätaloudessa maaperän kuivattaminen on tuotannon edellytys ilmaston ja maaperäolosuhteiden vuoksi. Maankuivatuksella parannetaan maaperän vesitaloutta ja ravinneolosuhteita sekä kantavuutta. Vesitalouden suunnitteluratkaisuilla vaikutetaan myös eroosioon ja ravinnehuuhtoumiin, joilla on merkitystä vesistöjen alapuolisten osien tilalle sekä maan hiilivarastoon, jolla on vaikutuksensa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Ojitusyhteisöjen rooli kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa on aivan keskeinen. Mikko Ortamala Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta (KVVY Tutkimus Oy) on tehnyt jo pitkään työtä kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelijana. ”Maanomistajien tarpeet ja motivaatio ovat eteenpäin vievä voima matkalla tavoitteisiin. Ilman reittiä, karttaa, kulkulupaa sekä määränpäätä matkanteko on raskasta ja merkityksetöntä harhailua. Paikallisilla toimijoilla on hallussaan onnistuneen hankkeen avaimet”, Mikko pohtii.
Kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelun työkalupakissa on useita keinoja, joilla pyritään parantamaan peruskuivatusta, paikalliskuivatusta, maan rakennetta tai uomaston vedenpidätyskykyä. Esimerkiksi kaksitasouomat, luonnonmukaiset uomat ja pohjapadot, kosteikot sekä ennallistetut ojitetut alueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Vesijärven valuma-alueella on paraikaa käynnissä kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelukokonaisuus Haritunjoen valuma-alueella. Suunnittelu käynnistyi keväällä ja etenee paraikaa mittausaineiston työstämisellä ja potentiaalisten kohteiden ja toimenpiteiden tarkastelulla. Suunnittelusta vastaa Mikko Ortamala (Etelä-Suomen Salaojakeskus / KVVY Tutkimus Oy). Vesijärvisäätiössä toivomme, että Haritunjoen kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelukokonaisuuden jälkeen löydämme hyviä ratkaisuja, joilla vähennämme Vähäselälle kohdistuvaa kuormitusta. Suunnitteluhankkeen jälkeen lähdemme edistämään yhteistyötä ja rahoitusta toimenpiteiden toteutukselle. Haritunjoen kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelu on osa Hola Lake II -hanketta.
Kuvat: Mikko Ortamala
Lue lisää kokonaisvaltaisesta vesienhallinnasta:
- Vesi.fi -sivuston teemasivu
- Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta: valuma-aluekohtainen toimintatapamalli Pro Gradu: Ortamala, Mikko (2018)
Suomessa toistaiseksi suurin kokonaisvaltaisen vesienhallinnan kokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu Loviisanjoen valuma-alueella:
