Jättiputki on näyttävä ja suurikokoinen kasvi, joka on levinnyt puutarhoista suomalaiseen luontoon. Jättiputki luetaan nykyisin haitalliseksi vieraskasvilajiksi. Kasvi on viheliäinen torjuttava, sillä se leviää tehokkaasti pitkään itämiskykyisenä säilyvistä siemenistä ja sen käsittelyssä on käytettävä suojavarusteita. Hammonjoella on järjestetty apua jättiputken torjuntaan hanketuella ja jatkotoimenpiteitä varten on laadittu suunnitelma.

Vesijärveen laskevien ojien varsilla on tehty toimia haitallisten vieraslajien esiintymien poistamiseksi ja rajaamiseksi. Suurimmat ponnistukset on tähän mennessä suunnattu Hammonjoelle Hollolaan alueella runsastunutta jättiputkea vastaan.

Miksi Hammonjoki?
Vesijärveen Laitialanselälle laskeva Hammonjoki on monin tavoin arvokas ympäristö, jossa on esimerkiksi luontaisesti lisääntyvä taimen- ja puronieriäkanta. Jättiputkia Hammonjoen varrelta on poistettu jo vuonna 2006. Eri tahot ovat tehneet torjuntatoimia vuosien aikana. Torjunnasta on kuitenkin puuttunut suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Torjuntatyön taukojen aikana jättiputki on päässyt runsastumaan uudelleen.

Vuosina 2022–2023 torjuntaa ja tiedotusta voidaan tehdä Vesijärvisäätiön hallinnoiman kansainvälisen Leader-hankkeen tuella, sen jälkeen torjunta on maanomistajan vastuulla. Hammonjoen jättiputkien torjuntaa varten on laadittu torjuntasuunnitelma (Luontoturva Ky, Heinäkuu 2022), jonka mukaisesti torjuntatyötä pyritään jatkamaan myös hankkeen jälkeen.

INFO: Vieraslajien torjunta on kiinteistön omistajan vastuulla Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi. Olemme koonneet lyhyen koosteen muutamista haitallisista vieraskasveista sekä joukon hyödyllisiä linkkejä verkkosivuillemme (vesijarvi.fi/vieraslajit). Jättiputken torjuntaohjeita on koottu myös Hammonjoen jättiputken torjuntasuunnitelmaan.

INFO: Millainen kasvi on jättiputki? Jättiputket (lajiryhmä) on tuotu Suomeen alun perin puutarhakasveiksi, sillä ne ovat kookkaita ja niillä on näyttävä kukinto. Ne ovat kuitenkin levinneet puutarhoista luontoon. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Laaja esiintymä voi myös estää täysin alueen virkistyskäytön, kuten kalastuksen tai liikkumisen jokivarsilla, sillä jättiputkista on ihmisille myös terveydellistä haittaa. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta. Jättiputki on hankala hävitettävä, sillä kasvinesteen takia tarvitaan vedenpitävää suojavarustusta. Lisäksi siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä jopa kymmenen vuotta. Kasvustojen poistamisessa tulee olla sekä varovainen, että pitkäjänteinen. Tärkeintä on estää siementen pääsy maahan. Kasvi on kuitenkin hävitettävissä myös Hammonjoen alueelta, vaikka siellä on useita jo varsin laajojakin kasvustoja.

Jättiputken torjuntatoimia Hammonjoella
Hankkeen torjuntatyöt Hammonjoella alkoivat kesäkuun lopulla 2022 ja torjuntatyötä jatkettiin useampaan otteeseen kesän aikana. Yksittäisiä jättiputkia poistettiin juurineen ja isommista kasveista leikattiin kukinnot pois ennen kuin ne siementävät. Alueella oleva yhtenäinen esiintymä peitettiin kankaalla, joka estää kasvien kasvun ja siementen leviämisen.

Tämä vuonna toukokuun alussa työtä jatkettiin ojan varren pohjoispuolella ja ylempänä rinteessä, jossa peitettiin edelliskesänä käsiteltyjä isompia kasvustoja. Kesän 2023 aikana alueella käydään vielä tarkastuskierroksilla nyt 30.5., sekä kolmannen kerran 25.7. Torjuntatyötä ohjaa Luontoturva Ky, jonka apuna torjunnassa on ahkeroinut Hollolan Kunnontiimi ja vuonna 2022 myös Luonnollisesti Osuuskunta.

Vieraslajien poistotoimet ovat osa HOLA LAKE II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II -hanketta, joka saa rahoitusta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tänä vuonna yhdistyneiden Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry -Leader toimintaryhmien kautta.

Lisätiedot:

Vesijärvi, Hammonjoki ja vieraskasvien torjunta Hola Lake II hankkeessa:
Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137

Jättiputki ja sen torjunta:
Miia Korhonen, Luontoturva Ky
miia.korhonen@luontoturva.com
p. 050 911 7782