Rantaruovikoiden talviniitoilla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua ja ruokoturpeen muodostumista. Talviniitetyn ruo’on etuna kesällä niitettyyn verrattuna ovat kuivan ruokomassan monipuoliset hyötykäyttömahdollisuudet mm. ruokorakentamisessa. Talviniittojen toteutuksen suurimpia haasteita ovat sää-, lumi- ja jääolosuhteet sekä myös talviniittoyrittäjien vähäisyys. Tänä talvena Vesijärvellä päästiin tekemään talviniittoa 5,3 ha alalla.
Talviniittoyrittäjiä on edelleen vähän, eikä talviniittojen kilpailutuksessa saatu tälle talvelle montaakaan tarjousta. Niittourakoitsijaksi valittiin virolainen Reedfly Oy, jolla on pitkäaikainen kokemus ruovikoiden niitosta ja niitetyn materiaalin hyödyntämisestä mm. ruokokatoissa. Yrityksen niittokone leikkaa ruo’ot ja niputtaa ne valmiiksi. Niput heitetään niittokoneen lavalle. Niputtava ja keräävä niittokone tehostaa olennaisesti talviniittoa, sillä leikatun ruo’on keruu on usein prosessin työläin osa.
Tänä talvena jäätilanne oli jälleen haastava talviniittojen kannalta. Ruovikkoalueet jäätyvät tyypillisesti ulappa-aluetta heikommin ja maatuneet osat ruovikkoa saattavat lumen alla jäädä kokonaan jäätymättä. Reedfly Oy:llä oli Suomessa myös muita urakoita, ja Vesijärvelle he ehtivät verrattain myöhään. Niitot Vesijärvellä alkoivat 22.3., jota edeltänyt lauha sääjakso ja vesisateet olivat ehtineet haurastuttaa jäätä entisestään.
Niittokone liikkuu teloilla, ja se voi kulkea maatuneilla alueilla, joissa juurakko estää uppoamisen. Niinpä koneella voitiin niittää sellaisten ruovikoiden sisäosia, joille oli mahdollista ajaa maalta käsin. Sen sijaan jää ruovikon ulkoreunassa ei ollut riittävän kantavaa varsin painavalle koneelle. Maatuneille alueille ruovikkoon niitettiin rannansuuntaisia väyliä kaikkiaan kuudessa kohteessa: Vähäselän etelä- ja pohjoisosissa ja Kasulahdessa, sekä Kutajoella Niemelänlahdessa, Vattiankärjen länsipuolella ja Pölkynsalmessa. Niittohehtaareita kertyi kaikkiaan 5,3.
Ruoko hyötykäyttöön
Ruokonippuja kertyi noin 3840 kpl ja niitetty kokonaismassa oli yli 5400 kg. Kaikki niitetty ruoko saatiin hyötykäyttöön. Vähäselän rantojen ruokoniput haki Rakennusbetoni ja Elementti Oy viherkattojen rakennusaineeksi. Kutajoella niput keräsi talteen Villeco Oy, joka hyödyntää ruokoa luonnollisena rakennusmateriaalina. Kasulahden niput puolestaan kerätään talteen ruokosuodattimien kunnostamista ja rakentamista varten.
Talviniiton tavoite
Talviniiton tavoitteena on vähentää paikalleen mätänevän ylivuotisen ruo’on määrää. Talviniitto ei taannuta ruovikon kasvua yhtä nopeasti kuin kesäniitto, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Talviniitto kuitenkin ehkäisee ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi. Talviniitto voi myös vähentää haitallisen kasvihuonekaasun, metaanin, muodostumista tiheissä, maatuvissa ruovikoissa. Ruovikkoon niitetyt väylät voivat myös ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta ja linnustollista arvoa umpeenkasvua ehkäisemällä.
Koneellinen talviniitto vaatii kesäniiton tavoin vesialueen omistajan luvan sekä ilmoituksen ELY-keskukseen. Niittojäte on aina nostettava pois vesialueelta.
Talviniitot olivat osa Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin 2022–2024 -hanketta, jolle on haettu rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta.
Katso video, miten talviniitot sujuvat Reedfly Oy:n niputtavalla niittokoneella!
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
