Valitse sivu

Vesijärven kalaston rakenne on todettu vuotuisten kalastoseurantojen perusteella hyväksi: Ahvenkalat ovat särkikaloja runsaampia koeverkkojen saaliissa ja petokalojen osuus on korkea. Vesijärven tavoitelluimmat saaliskalat kuha ja ahven ovat kumpikin runsaita ja niiden kannat ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana. Kalaston tilan kehitys vastaa Vesijärven hoidon tavoitteita sekä vesien tilan että kalatalouden osalta. Järven kalasto on kuitenkin edelleen suurten vähähumuksisten järvien vertailuarvoihin nähden jopa liiankin runsas, mikä kertoo rehevöitymisen vaikutuksista ja antaa Enonselälle virallisiksi luokitukseksi kalaston perusteella vain tyydyttävän tilan.

Järven runsasravinteisuus tarjoaa edelleen särkikaloille hyvän kasvuympäristön ja niiden hoitokalastusta kannattaa lähivuosinakin jatkaa. Särkiä kalastetaan yhä enemmän myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Kalanjalostajien tavoittelemaa isoa särkeä olisi nyt runsaasti tarjolla kaupallisen kalastuksen kohteeksi.

Vesijärven kalaston tilaa selvitettiin heinä-elokuussa eri selillä verkkokoekalastuksilla. Enonselällä toteutettiin myös kaikuluotauksia ja koetroolauksia, joilla pyritään kartoittamaan erityisesti kuorekannan tilannetta. Koekalastus tehdään tarkoin määritellyllä tavalla pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla, joissa on samassa verkossa 12 eri solmuväliä. Verkot lasketaan eri syvyysvyöhykkeille ja syvyyksille siten, että kalastosta saataisiin mahdollisimman vertailukelpoinen kuva eri vuosien välillä. Myös saaliin käsittelytapa on tarkkaan määritelty, sillä kalat mitataan ja punnitaan solmuväleittäin.

Ahven ja kuha voivat hyvin, kuoretta edelleen vähän

Kookkaat ahvenet ja kuhat ovat Enon- ja Kajaanselän merkittävimmät petokalat. Tämän kesän koekalastuksen perusteella ahvenkannat pysyivät korkeina sekä Kajaanselällä että Enonselällä edellisvuoden tapaan. Ahvenkannan vahvistumisen takana on hyvä poikastuotto lämpimänä kesänä 2021. Myös kookkaampien ahventen saaliit ovat olleet kasvussa. Vuosi 2018 oli edellinen hyvä ahvenen poikasvuosi ja sen jälkeenkin kesät ovat olleet varsin lämpimiä, mikä on mahdollistanut ahventen nopean kasvun. Kuhakin on hyötynyt lämpimistä kesistä. Useammat vahvat vuosiluokat ja sen myötä kannan tasainen kokojakauma näkyvät kohonneina kuhasaaliina. Petokalojen osuus saaliin painosta oli kuluneena kesänä yli 30 prosenttia, mikä oli hieman alhaisempi kuin vuonna 2021 havaittu korkea yli 40 prosentin osuus. Laitialanselällä ahven- ja kuhasaaliit nousivat edelleen tänä vuonna ja niiden myötä petokalojen osuus painosaaliista pysyi korkeana. Laitialanselällä ahvenkalavaltaisuus näyttää vahvistuneen vuosista 2017 ja 2020, sekä paino- että lukumääräsaaliin osalta.

Tämän vuoden koekalastusten perusteella Kajaanselän kuorekanta näyttää hiljalleen elpyvän, mutta Enonselän kuorekannassa ei koeverkoissa vastaavaa ollut havaittavissa. Kaikuluotausten ja koetroolausten perusteella Enonselälläkin näkyi kesällä 2022 lievää kuorekannan elpymistä. Noin 95 % kuorekannasta oli kuitenkin yksikesäisiä poikasia, joten kannan ikäjakauma on hyvin vinoutunut eikä normaalissa tilanteessa vielä olla. Kuorekannan pienenemisen taustalla on kesällä 2021 Enonselällä tapahtunut kuoreiden joukkokuolema, joka johtui todennäköisimmin heinäkuun hellejaksolla hyvin korkeiksi nousseista veden lämpötiloista. Kun viileämpi alusvesi oli samanaikaisesti vähähappinen, ei kuoreilla ollut mahdollisuutta siirtyä syvemmälle hellettä pakoon. Samanlainen tapahtumasarja todettiin helteisenä kesänä 2010, jolloin Enonselän tehohapetus oli vielä käynnissä. Se ei kutenkaan pystynyt estämään alusveden hapen kulumista vähiin. Vuoden 2021 verkkokoekalastuksen perusteella myös Kajaanselän kuorekanta pieneni selvästi, vaikka varsinaista kuoreiden joukkokuolemaa ei siellä todettukaan. Sama ilmiö on näkyvissä myös Laitialanselällä, jossa sielläkin kuorekanta näyttäisi pienentyneen huomattavasti.

Miten käy Vääksynjoen taimenkannan?

Vääksynjoen sähkökoekalastusten tavoite on selvittää taimenen lisääntymistä joessa ja Vesijärven säännöstelyn mahdollista vaikutusta siihen. Kuivina jaksoina Vääksynjoen virtaamaa joudutaan pienentämään, jotta Vesijärvi ei laskisi liian alas. Haasteita lisää Vääksyn kanava, jonka kautta menee merkittävä osa virtaamasta. Vääksynjoen sähkökoekalastukset tehtiin lokakuussa 2022.

Tuoreimpien sähkökoekalastusten perusteella Vääksynjoen yleisin saalislaji oli salakka ja myös särkisaalis kasvoi aiempaan verrattuna. Madetta tavattiin aiempaa vähemmän, eikä ahveniakaan havaittu enää vuoden 2020 veroisesti. Ahvenen saalismäärät olivat nousussa vuosina 2018 ja 2020. Taimenen osalta vuoden 2022 tulokset huolestuttivat, saaliiksi saatiin vain yksi kookkaampi taimen, eikä luonnonpoikasia tavattu lainkaan. Taimensaaliit ovat vaihdelleet paljon vuosien välillä. Vuonna 2020 havaittiin luonnossa syntyneitä poikasia ja kanta näytti olevan menossa hyvään suuntaan. Pääosin istutuskalojen kudusta Vääksynjokeen näytti olevan kotiutumassa vähitellen taimenkanta.

Viimeisimmässä luokittelussa Vääksynjoen ekologinen tila on ollut kalaston perusteella tyydyttävä. Pääsyynä hyvää huonompaan tilaan on ollut taimenenpoikasten vähäisyys. Taimenkannan elpymisen pahimpia esteitä ovat todennäköisesti joen poikastuotantoalueiden suojattomuus ja kuivien aikojen pienet alivirtaamat. Kesä ja syksy 2021 ja 2022 olivat lämpimiä ja melko vähäsateisia, joten Vääksynjoella lienee esiintynyt jaksoja, jolloin taimenen elinoloja ovat häirinneet yhtaikaa sekä korkeat veden lämpötilat että alhainen vedenpinta.

Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu

Vesijärven kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset ja kalastuskirjanpito vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Vesijärven kalataloudellinen tarkkailuvelvoite perustuu laimennusveden ottoon Enonselästä. Luonnonvarakeskus Luke on vastannut kalataloudellisesta tarkkailusta luvan haltijan, Aqua Palvelu Oy:n tilauksesta.

Laitialanselällä koekalastuksia on tehty erilaisilla hankerahoituksilla. Vuosina 2020 ja 2022 koekalastukset olivat osa Vesijärvisäätiön koordinoimaa Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla -hanketta. Myös Enonselän kaikuluotaustutkimukset tehtiin osana tätä hanketta.

Lue tuorein raportti Vesijärven koekalastuksista täältä.


artikkelin kuva: Luke