Valitse sivu

– Järvi on rehevöitynyt pitkän ajan kuluessa ja muuttunut sisäkuormitteiseksi. Tällä hetkellä järven tila on lähinnä tyydyttävä, kertoi vesistöasiantuntija Mirva Ketola Vesijärvisäätiöstä.  

Hollolan kunta ja Vesijärvisäätiö järjestivät yleisötilaisuuden Vähä-Tiilijärven tilasta ja hoitotarpeesta. Vuonna 2018 järvi kärsi mittavista sinileväkukunnoista, jonka jälkeen sen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvittiin kaksivuotisella hankkeella ja järvelle laadittiin hoitosuunnitelma.

Selvitettäviä asioita olivat mm. järven syvyyssuhteet, pohjan laatu, veden laatu, kerrostuminen ja happitilanne, sekä useat biologiset tekijät, kuten järven kalasto. Järven nykytilan ja ravintoverkon rakenteen lisäksi selvitettiin ulkoisen ja sisäisen kuormituksen määrää, sekä läheisen hoivakodin ilmanvaihdon jäähdytykseen käytetyn pohjaveden vaikutuksia, kun vesi johdettiin järveen vuosina 2014-2020.

Pääsyyt järven tilan heikkenemiseen löytyivät järven pohjasedimentistä ja ravintoketjusta. Sedimentissä ravinteiden määrä on lisääntynyt viime viimeisen sadan vuoden kuluessa, mikä on seurausta rakennetun ympäristön laajemisesta ja muun ihmistoiminnan vaikutuksen lisääntymisestä järven valuma-alueella.  Tällä hetkellä ulkoinen kuormitus on kuitenkin pienempää kuin ravinteiden hautautuminen, eli pitkäaikaisen rehevöitymisen maksimi on jo ohitettu. Sisäinen kuormitus on kuitenkin aktiivinen prosessi Vähä-Tiilijärvessä, eikä siinä ole odotettavissa muutosta lähiaikoina. Pohjan, erityisesti syvänteen hapettomissa olosuhteissa sedimentin ravinteet vapautuvat ja päätyvät levien käyttöön.

Särkien ja myös pienten ahventen määrä oli järvessä suuri. Ne käyttävät ravintonaan eläinplanktonia, pienet särjet erityisesti tehokkaimpina levien laiduntajina tunnettuja Daphnia-vesikirppuja, joiden vähetessä levä pääsee lisääntymään. Terveen järven ravintoketjussa petokaloja on paljon ja ne pitävät eläinplanktonia saalistavat pikkukalat kurissa. Petokalojakin Vähä-Tiilijärvessä on, mutta särkien määrä on ylisuuri ja ne kasvavat siksi hitaasti.

Paljon puhuttaneella jäähdytysveden johtamisella Vähä-Tiilijärveen on voinut olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Pohjavesi on mm. laimentanut järven fosforipitoisuutta, mutta lisännyt typen määrää. Vuonna 2018 jäähdytysvettä laskettiin muita vuosia enemmän, ja silloin ne ovat voineet kylmempinä johtua lähinnä alusveteen, lisätä alusveden ravinteiden saatavuutta leville, ja vaikuttaa siten osaltaan poikkeukselliseen kukintaan. Jäähdytysvesi ei kuitenkaan ole perimmäinen syy järven tilaan, vaan rehevöitymisongelmat ovat kehittyneet pidemmällä ajalla. Lahden Talot vaihtoi hoivakodin jäähdytysjärjestelmän ja jäähdytysvesiä ei ole syksystä 2020 alkaen enää päätynyt Vähä-Tiilijärveen.

Ensisijaisena hoitotoimena järvelle suositellaan hoitokalastusta särkien kutupyyntinä katiskoilla. Vesalan Kalaveden Osakaskunta onkin hoitokalastanut jo kahtena keväänä, mutta ravintoverkon oikaisemiseksi työtä on tarvetta jatkaa. Järven tilaa tulee seurata vesinäyttein, jotta mahdolliset muutokset havaitaan. Myös ravintoverkon rakenne on tarpeen tutkia kalastuksen jälkeen uudelleen, jotta nähdään, onko siinä saatu aikaan muutos. Jos ravintoverkko saadaan kuntoon, mutta siitä huolimatta runsaat sinileväkukinnot jatkuvat, voidaan harkita sedimentin kemiallista käsittelyä tai imuruoppausta. Nämä vaativat kuitenkin jatkoselvittelyjä ja luvitusta. Vähä-Tiilijärven sijainti pohjavesialueella aiheuttaa näille raskaammille menetelmille omat haasteensa. 

Ympäristösihteeri Kirsi Järvinen Hollolan kunnasta totesi, että kaikki voivat myös vaikuttaa paljon käytetyn virkistysjärven tilaan omilla toimillaan eli pitää huolta, että esimerkiksi roskia ja koirien jätöksiä ei päädy järveen.

Lisätiedot:

Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi

Kirsi Järvinen
ympäristösihteeri
Hollolan kunta
kirsi.m.jarvinen@hollola.fi