Vähä-Tiilijärven vesinäytteenotto on tältä kesältä päättynyt. Syyskuun vesinäytetuloksia odotellaan vielä laboratoriosta, mutta kesäkuukausien vesinäytteet antavat jo lisää tietoa Vähä-Tiilijärven tilasta.

Järven näkösyvyys vaihteli alkukesän reilusta kolmesta metristä heinäkuun-elokuun kahteen metriin. Alhaisimmillaan näkösyvyys oli heinäkuun alussa. Tuolloin järvellä oli vielä selvästi havaittavissa sinilevää. Sinileväkukinta järvellä alkoi juhannuksen jälkeen, mutta tilanne rauhoittui heinäkuun alussa ilmojen selvästi viilettyä. Levämäärää kuvaava klorofylli-a pitoisuus oli alkukesällä hyvän ja tyydyttävän tilan rajalla, mutta nousi heinä-elokuun ajaksi rehevälle tasolle lähelle välttävää tilaa. Levämäärä oli melko korkea ravinnepitoisuuksiin nähden. Pintaveden fosforipitoisuus oli kesän pääosin hyvällä, vain lievästi rehevällä tasolla. Myös typpipitoisuudet olivat maltillisia.

Syvännealueella pohjanläheinen vesi kärsi happivajeesta. Järvi kerrostui jo kesäkuun alussa ja harppauskerros muodostui 3-4 metrin syvyyteen. Tämän jälkeen happi neljän metrin alapuolella kului tasaisesti, ja kesäkuun lopussa alittui kaloille kriittisenä pidetty 4 mg/l neljässä metrissä. Tätä syvemmissä vesikerroksissa happipitoisuus läheni nollaa, mikä näkyi rauta- ja fosforipitoisuuksien kohoamisena. Fosforin vapautuminen sedimentistä oli kuitenkin vielä maltillista. Myös ammonium-typpipitoisuudet kohosivat heinäkuun loppua kohden.

Kerrostuminen purkaantui Vähä-Tiilijärvellä syyskuun puolivälissä, jolloin syvimmät vesikerrokset saivat jälleen happitäydennystä järven veden kiertäessä. Syksyn vesinäytetulosten valmistuttua nähdään, minkä verran syvänteen kohonneilla ravinnepitoisuuksilla on vaikutusta koko järven ravinnepitoisuuksiin.

Vähä-Tiilijärvellä on kesän aikana tehty useita tutkimuksia, joiden raportit valmistuvat syksyn aikana. Onnenkodon jäähdytysvesien vaikutusta järven kerrostumiseen tutkiva opinnäytetyö valmistuu pian. Kasviplankton- ja eläinplanktonnäytteet ovat parhaillaan laskettavana. Alustavien tulosten mukaan eläinplankton on hyvin pienikokoista, joten sen kyky pitää levämääriä kurissa on heikko. Lokakuussa on otettu myös pohjaeläinnäytteet. Tulokset ovat vielä analysoitavana, mutta alustavien laskentatulosten mukaan järvessä esiintyy jonkin verran myös sulkasääskeä, joka kalojen ohella saalistaa eläinplanktonia.

Marraskuun alussa järveltä otettiin ensimmäiset sedimenttinäytteet. Niitä otetaan talvella vielä lisää jään päältä. Työ on osa Helsingin yliopistoon tehtävää väitöskirjatutkimusta, jolla selvitetään järven ravinnekiertoa.

Tiilijärven tilan selvitystyö on osa Vesienhoidon toimenpiteet Lahden seudulla 2019-20 -hanketta.

Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
044 9735137
mirva.ketola@vesijarvi.fi