Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Toimintakertomus vuodelta 2014
VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT
Vesijärvisäätiön valtuuskunta
Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 22.4.2014 ja syyskokous 28.11.2014. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Heikki Hakala ja varapuheenjohtajana Esa Juurola. Valtuuskuntaan kuuluivat:
Lahden kaupungin nimeämät
Siivooja, pääluottamusmies Inkeri Hanki
Valtiot.kand. Esa Juurola
Työsuojeluvaltuutettu Jussi Ravalt
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen
Hollolan kunnan nimeämät
B. Sc Harri Kempas
Ympäristöasiantuntija Kati Komulainen
Filosofian lisensiaati, opettaja Juhani Sirkiä
Vartija Anna-Kaarina Taarasti
Asikkalan kunnan nimeämät
Maanviljelijä Juhani Näsi
Uistintyöntekijä Olli Tapanainen
Maanviljelijä Heikki Toukola
Kodinhoitaja Eila Vornanen
Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät
Ympäristöneuvos Saara Bäck
Päätoimittaja Heikki Hakala
Toimitusjohtaja Martti Lipponen
Ohjelmajohtaja Mari Pantsar-Kallio
Kemppi Oy:n nimeämät
Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama
Toimitusjohtaja Anssi Rantasalo
BBA Anne Kemppi
Henkilöstöjohtaja Anne Aaltonen
Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät
Varatoimitusjohtaja Hannu Katajamäki
Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen
Teollisuusseuran klubipäällikkö Pekka Pöllänen
Tuotehallintapäällikkö Jaana Suur-Askola
Vesijärvisäätiön hallitus
Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui 4 kertaa. Hallitukseen kuuluivat:
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti (pj)
Rakennusinsinööri Harry Nordström, Asikkala
Hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi, Kemppi Oy
Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esan kirjapaino Oy.
Neuvonantajaryhmä
Hallituksella on myös ollut käytettävissään neuvonantajaryhmä, joka toimii säätiön hallituksen tieteellisenä neuvonantajana, ja joka voi arvioida eri kunnostus- ja hoitomenetelmien käytettävyyttä, seurata ja arvioida puhdasvesijärvi-ohjelman toteutuksen tuloksia, antaa konkreettisia toimenpidesuosituksia ja käsitellä hallituksen pyynnöstä säätiön rahoituspäätöksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmään kuuluivat:
Prof. Timo Huttula, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jukka Horppila, Helsingin yliopisto
Limnologi Juha Keto
Yliopistonlehtori Anne Ojala, Helsingin yliopisto
Tutkija Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Koulutusjohtaja Janne Salminen, Lahden ammattikorkeakoulu
Prof. Kalevi Salonen, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jouko Sarvala, Turun yliopisto
Prof. Pertti Vakkilainen, Teknillinen korkeakoulu
Ryhmä ei kokoontunut tässä kokoonpanossa kertaakaan vuoden 2014 aikana, mutta suurin osa ryhmän jäsenistä osallistui hapetustutkimuksen ympärille koottuun ad hoc –ryhmään sekä lisäksi käytännön tutkimusaktiviteetteihin ja niiden etenemistä arvioiviin työkokouksiin.
Säätiön henkilöstö
Säätiön ohjelmajohtajana ja asiamiehenä toimi FT, VTM Heikki Mäkinen. Säätiön viestintähenkilönä sekä ”Yhteisillä vesillä” –hankkeen yhteyshenkilönä jatkoi MMM Irma Peltola. Varainhankinnasta vastaavan yhteyspäällikön tehtäviä hoiti KTM Päivi Pussinen, joka oli sairauslomalla 24.3. – 24.5. Säätiön itse hallinnoimista hankkeista vuoden aikana päättyivät ”Järvi Hoi” (30.6.) ja ”Melli” (31.12.) Hankkeiden projektipäälliköinä toimivat ETM Kaj Loman ja FM Anne Aaltonen. Vuoden varrella säätiöllä oli eripituisissa jaksoissa seitsemän harjoittelijaa.
VESIENHOIDON TOIMENPITEET
Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta
Kesällä 2014 Vesijärvellä oli viisi automaattista vedenlaadun mittausasemaa Myllysaaressa, Lankiluodossa, Enonselän keskisyvänteellä, Paimelanlahdella sekä Vähäselällä. Helsingin yliopiston hallinnoima Kajaanselän lautta ei ollut aiemmista vuosista poiketen kesällä 2014 käytössä. Mittauslauttojen tulokset ovat olleet nähtävillä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla. Vesijärveen tulevan kuormituksen arvioimiseksi Haritunjoessa, Myllyojassa ja Purailanviepässä oli käytössä automaattinen ja jatkuvatoiminen seuranta.
Vuoden aikana osallistuttiin Enonselälle sijoitettavan ympärivuotisen ja portaattomasti eri syvyyksiltä vedenlaatua mittaavan hissiaseman suunnitteluun. Hanke saatiin siihen vaiheeseen, että laitteen asennukset voidaan tehdä keväällä 2015.
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet
Keskeisimmät maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet sijoittuivat vuonna 2014 Paimelan Myllyojalle, jonne rakennettiin seitsemän altaan kosteikkoketju (ks. kohta ”Myllyojan kunnostuskokonaisuus koillisella Vesijärvellä”. Myllyojan lisäksi Matjärvelle rakennettiin kaksi kosteikkoa ja Kutajärvelle niin ikään kaksi kosteikkoa. Uusia kemiallisia saostuskeinoja pelloilta tulevan fosforin järveen pääsyn estämiseksi kokeiltiin Upilanojassa (ks. ”Melli-hanke”).
Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön.
Yhteistyökumppaneina kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mm. Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipaikka, Vesijärven ystävät ry, Matjärven suojeluyhdistys ry sekä Kosteikkosuunnittelu & vesienhoito LimnoFin oy.
Hapetus
Vuoden aikana Enonselkää hapetettiin yhdeksällä laitteella. Joista Myllysaaren hapetin oli toiminnassa talvihapetuksen alettua koko vuoden täyskiertojaksoja lukuun ottamatta. Muut kahdeksan laitetta olivat talvella käytössä 21.2.-16.4.2014 välisen ajan. Myöhäisestä jäiden tulosta johtuen hapetus aloitettiin lähes kaksi kuukautta myöhemmin kuin edellisenä talvena. Lankiluodon ja Enonsaaren syvänteiden lopputalven aikainen happitilanne oli erinomainen. Maaliskuussa otettujen näytteiden perusteella sisäistä kuormitusta eli ravinteiden vapautumista järven pohjasta ei havaittu.
Kesällä 2014 seitsemän hapetinta käynnistettiin kesäkuun alussa (4.6.) ja kaksi vasta myöhemmin, toinen kesäkuun lopussa (30.6.) ja toinen elokuun alussa. Enonsaaren syvänteellä pohjan läheisessä vedessä heikkohappisia kausia oli kaksi. Heikoin happitilanne ajoittui elokuun loppupuolelle ja se oli seurausta yhden hapettimen toimintahäiriöstä. Happitilanne kuitenkin parani jälleen hapetinlaitteen uudelleenkäynnistämisen myötä. Lankiluodon syvänteellä heikkohappista kautta kesti noin kolme viikkoa. Heikoin happitilanne oli Lankiluodossakin elokuussa juuri ennen 25.8. alkanutta täyskiertoa. Täyskierron alettua kesähapetus lopetettiin. Enonsaaren syvänteellä ravinnepitoisuudet pysyivät koko kesän varsin maltillisina, mutta Lankiluodon syvänteellä pohjan läheisessä vedessä fosforipitoisuus oli elokuun lopulla suhteellisen korkea (69 µg/l), vaikka happi ei ollut loppunut.
Hapetuksen vaikutuksia arvioi ryhmä, joka kokoontui hiukan vaihtelevissa kokoonpanoissa, mutta johon kuuluivat mm. professorit Kalevi Salonen ja Jukka Horppila, yliopistonlehtori Anne Ojala, tutkijat Jukka Ruuhijärvi ja Pauliina Salmi, vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko sekä ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Hapetuksen tulokset ovat olleet erityisesti talviajalta melko lupaavia. Happitilanne pysyi hyvänä tai erinomaisena koko talven 2013 – 2014 Myllysaaren, Lankiluodon ja Enonsaaren syvänteissä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu. Avovesikaudella 2014 hapetus piti Lankiluodon syvänteen juuri ja juuri hapellisena koko kesän aivan kuten edellisenäkin kesänä. Enonsaaren syvänteellä pohjan hapetonta aikaa kesti noin viikon ja heikkohappista jaksoa noin 50 päivää. Ennen hapetuksen aloittamista kesällä 2009 hapetonta aikaa oli Enonsaaren syvänteen pohjalla noin kolme kuukautta, joten tilanne on tässä suhteessa parantunut huomattavasti.
Hoitokalastus
Vuonna 2014 Vesijärvellä ei päästy järven käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaiseen 200 000 kg:n hoitokalastustavoitteeseen. Lokakuun loppupuolelta jäiden tuloon asti kalastajien kiusana olivat poikkeuksellisen voimakkaat piileväesiintymät. Levämassa tukki verkot ja nuotat ja käytännössä lopetti kalastuksen näillä välineillä loppusyksyn ajaksi. Syysnuottauksia saatiin tehtyä piileväongelman takia vain Paimelanlahdella, mikä vaikutti erittäin merkittävästi kokonaissaaliiseen. Vuosina 2009 – 2012 loppusyksyn muutamana viikkona on pyydetty jopa lähes 150 000 kiloa kalaa. Vuonna 2014 jouduttiin koko vuoden hoitokalastussaaliissa tyytymään 140 000 kiloon. Vesijärvisäätiö tuki hoitokalastusta Kajaanselällä. Lahden ja Hollolan alueella hoitokalastusta rahoitettiin Vesijärvi-ohjelmasta Lahden seudun ympäristöpalveluiden kautta.
Vuonna 2014 saatiin hoitokalastussaaliin jakelukanavaa kehitettyä, ja kaupunkilaiset hakivat kalastajilta ilmaista hoitokalastuskalaa yli 7000 kg.
Vesijärvisäätiö oli jälleen rahoittamassa perinteistä tammikuista pyydystalkootapahtumaa ja siihen liittyvää risteilyä. Talkoot kestivät kaikkiaan kaksi viikkoa 20.1 – 31.1. Pyydystalkoot menivät hyvin ja kaikki tarpeellinen saatiin tehtyä. Yhteensä 92 henkeä kävi talkoissa ja talkootunteja kertyi peräti 2 268 h.
Vesikasvillisuuden poisto ja ruoppaukset
Ranta-alueiden ja vene- ja laivaväylien hoitoa jatkettiin niittojen avulla. Vesijärven niitot tehtiin heinä-elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä. Niitot toteutettiin 20 eri kohteella ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 45 hehtaaria. Niitot organisoi Vesijärven kalastusalue ja toteutti rantapalvelu Jari Vuorela oy.
Lahdenpohjan luonnonsuojelualueen ruoppaustyötä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Massiivisen projektin tarkoituksena on saada vesi vaihtumaan alueella paremmin sekä estää suojeltujen luontoarvojen kuten linnuston ja täplälampikorennon katoaminen umpeenkasvun seurauksena. Hanke parantaa myös Lahdenpohjan maisemallista arvoa. Toimenpiteitä rahoittivat vuoden 2014 aikana Hämeen ely-keskus sekä Vesijärvisäätiö ja sen toteutuksesta vastasi vesiensuojeluaktiivi Risto Kauhala.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET
Tutkimushankeyhteistyö
Vesijärvisäätiön tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta kohdistettiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen. Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin sekä ravintoverkon rakennetta että lahnan kasvua Enonselällä. Useampana vuotena toistetun ravintoverkko-tutkimuksen päämääränä on hankkia välttämätöntä lisätietoa hapetuksen vaikutuksista Enonselän ulapan kalatiheyteen, kalabiomassaan ja lajijakaumaan.
Vuoden 2013 aikana Vesijärvellä jatkettiin myös vuonna 2010 aloitettua tutkimusta siitä, miten leväyhteisö talvehtii. Tutkimuksesta vastaavat professori Kalevi Salonen Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Pauliina Salmi Helsingin yliopistosta. Vesijärvisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.
Uusi merkittävä avaus tehtiin, kun loppuvuodesta solmittiin Vesijärvisäätiön ja Helsingin yliopiston välille sopimus yhteisrahoitteisen Tenure Track –apulaisprofessuurin perustamisesta. Tehtävään valittavan henkilön odotetaan kokoavan Vesijärvi-tutkimukseen uutta ”kovaa tutkimusrahoitusta”, johon nykykäytännöillä on mahdotonta päästä käsiksi. Hänen odotetaan myös entisestään jäntevöittävän ja koordinoivan Vesijärvellä tehtävää tutkimusta.
Järvi Hoi
Vesijärvisäätiön vetämässä 30.6. päättyneessä ”Järvi Hoi” – hankkeessa mahdollistettiin hoitokalastusmenetelmien kehittäminen ja hoitokalastussaaliin hyötykäytön edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä. Hankkeesta rahoitettiin toimenpiteitä, joiden avulla alueen kalatalousyhteisöt voivat testata uusia pyydyksiä, arvioida pyydysten tehokkuutta, saada enemmän tietoa järvien kalastosta ja edistää vähäarvoisen kalan hyötykäyttöä alueen osaamista hyödyntäen. Erityisesti lisätietoa kaivattiin matalien alueiden kalastuksesta.
Keväällä 2014 keskityttiin hankkeen keskeisen lopputuotteen, hoitokalastusoppaan toimittamiseen ja kirjoittamiseen sekä rysien rakentamiseen pyydystalkoissa.
Hoitokalastusoppaasta synti lopulta reilut 100 sivua kattava teos, johon saatiin kerättyä paljon uutta tietoa. Oppaaseen on koottu uusia kokemuksia seuraavilta järviltä: Vesijärvi, Kymijärvi ja muut Nastolan alueen järvet, Hiidenvesi, Lohjanjärvi, Enäjärvi, Finjasjön ja Bosarpasjön. Teoksesta löytyy toki myös paljon vanhaa tietoa, jota on kuitenkin havainnollistettu aiempaa paremmin. Opas on julkisesti ladattavissa ja hyödynnettävissä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön verkkosivuilta.
Hankkeen kannalta olennaisimpia tuloksia pyydystalkoissa olivat rysien parannukset ja korjaukset sekä uusien rysien valmistaminen. Neljään vannerysään vaihdettiin kalapesät pienemmästä havaksesta (10 mm). Edellisissä talkoissa aloitetut neljä avorysää tehtiin loppuun. Lisäksi Petri Savola Uudenmaan ely-keskuksesta jakoi uudet piirustukset, joiden avulla rakennettiin aivan uusia rysiä neljä kappaletta. Rakennetut rysät olivat muuten samanlaisia kuin aiemmatkin, mutta niiden kalapesä oli pienempi.
Huhtikuussa järjestettiin hankkeen päättävä seminaari ruotsalaisten hankepartnereiden luona Hässleholmissa, Skånessa.
Melli
Keväällä 2012 alkanut EAKR-hanke MELLI, eli Mekaaniset ja kemialliset kunnostusmenetelmät järvien tilan parantamisessa, kostui kolmesta työkokonaisuudesta. Näistä kahdessa kokeiltiin vähän käytettyjä vesistökunnostusmenetelmiä: Upilanojalle rakennettiin fosforin saostin ja Matjärveen tehtiin alumiinikloridikäsittely. Kolmas työkokonaisuus oli Työtjärven kunnostussuunnitelman laatiminen, mihin ei liittynyt varsinaisten toimenpiteiden toteutusta.
Talven aikana Upilanojan fosforinsaostimen penger alkoi sortua runsaiden sateiden vaikutuksesta. Sateiden aiheuttamat vauriot korjattiin huhtikuussa. Tämän jälkeen annostelijaan lisättiin kaksi tonnia ferrisulfaattia, ja vedenlaatua tarkkailtiin sittemmin noin kahden viikon välein. Pienten virtaamien vuoksi fosforisieppari annosteli kemikaalia hyvin maltillisesti ojaveteen. Alkukesän sateet kuluttivat ferrisulfaattia säiliöstä jonkin verran, mutta sen jälkeen tilanne rauhoittui. Sekä fosfori- että kemikaalipitoisuudet pysyivät kesän ajan kohtuullisina eikä annostelua ollut tarvetta lisätä. Toiminnasta saadut tulokset olivat melko lupaavia.
Kesällä 2013 toteutetun Matjärven alumiinikloridikäsittelyn vaikutusten seurantaa jatkettiin lähes suunnitellusti. Talvella näytteenoton estivät ajoittain heikot jäät, mutta avovesikauden alettua järvellä käytiin taas kuukausittain. Kunnostuksen jälkeen välittömästi havaittu veden kirkastuminen sekä näkösyvyyden parantuminen eivät jääneet pitkäaikaisiksi vaikutuksiksi. Talvella järven happamuus ilmeisesti vapautti alumiinin jälleen liukoiseen muotoon, sillä veden alumiinipitoisuus nousi huomattavasti, kuten myös liukoisen fosforin pitoisuus. Kesän aikana pH-arvo kuitenkin nousi jälleen ja samalla alumiinipitoisuudet putosivat vähitellen syksyn 2013 tasolle. Myös veden kokonaisfosforipitoisuus nousi lähestulkoon käsittelyä edeltäneelle tasolle. Sen sijaan α-klorofyllipitoisuudet pysyivät aikaisempia huippulukemia alhaisempina, mikä viittaa vähäisempään levän määrään.
Työtjärven perustiedot koottiin yhteen ja yksityiskohtaisemmista selvityksistä kerättiin lisätietoa järven tyypistä ja tämänhetkisestä tilasta. Kahdesta Työtjärveen laskevasta ojasta sekä järven purkuojasta haettiin kesäkuussa vesinäytteet ojakuormituksen haarukoimiseksi. Tulo-ojien ravinnepitoisuudet olivat maltillisia ja virtaamat hyvin pieniä. Heinäkuun lopulla Työtjärvestä otettiin myös sedimenttinäytteitä neljästä kohdasta, minkä lisäksi myös vesipatsaan happiprofiili tutkittiin. Happitilanne oli erittäin heikko, happi loppui pahimmillaan jo 1,8 metrin syvyydessä. Tilanteen korjaamiseksi laaditussa kunnostussuunnitelmassa tarkasteltiin kahta menetelmää, jotka olivat järven väliaikainen tyhjennys kokonaan tai osittain sekä alusveden poisjuoksuttaminen. Jälkimmäisellä toimenpiteellä vähähappinen alusvesi johdetaan pois järvestä, jolloin se korvautuu happipitoisemmalla päällysvedellä. Menetelmä auttaa pohjan happitilanteeseen, mutta ei poista merkittävästi ravinteita.
Myllyojan kunnostuskokonaisuus koillisella Vesijärvellä
Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä. sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on siis selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena oli kosteikkoja rakentamalla pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle sekä luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille.
Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä.
Myllyoja-hankkeessa kosteikot teettivät maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa. Hankkeessa nojauduttiin Vesijärvisäätiön, LimnoFin Oy:n, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipisteen sekä Suomen ympäristökeskuksen aiemmin tekemiin suunnitelmiin. Alueen raivauksen ja maanajon hoitivat maanomistajat ja paikalliset vesienhoidon aktiivit. Kosteikon kaivuutyö kilpailutettiin, ja sen toteutti kaksi paikallista urakoitsijaa.
Työt alkoivat pian 14.2. tapahtuneen urakoitsijoiden valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata 18.2. Urakoitsijat tekivät erittäin pitkää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui 14.3. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena.
Hankkeen tuloksena kevättalvella 2014 syntyi kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä Vaaniantien siltarumpuun asti. Toimenpiteen vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä.
Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen 10.3. Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa.
Yhteisillä vesillä
Vesijärvisäätiö oli mukana hankepartnerina Pyhäjärvi-instituutin vetämässä 1.8.2012 alkaneessa ”Yhteisillä vesillä” -hankkeessa. Tarkoituksena oli siirtää hanketoimijoilla jo olevaa pitkäaikaista kokemusta ja aiempien hankkeiden tuloksia nettiin, olemassa oleville sivustoille kaikkien saataville, muokattuna niin että tieto on helposti ymmärrettävää. Tämän tyyppistä materiaalia ovat esimerkiksi kokemukset vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuudesta. Projektissa opetetaan ja aktivoidaan ihmisiä hyödyntämään jo olemassa olevia tiedon lähteitä. Tästä hyötyvät tiedon löytäjien lisäksi ne tahot, jotka ovat aiemmin luoneet vesistötietoon liittyviä palveluita kaikkien saataville. Tieto kulkee ja välittyy paremmin ja palvelut ovat tehokkaammassa käytössä. Aktivointi ja koulutus tapahtuvat ihmisten kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen opastukseen perustuvissa työpajoissa.
Vuonna 2014 Vesijärvisäätiön osalta hankkeessa keskityttiin Puhdas Vesijärvi -sivuston Hoitotoimet ja Vesijärvi osioiden kehittämiseen. Lisäksi haettiin Päijät-Hämeen LUMA-verkoston kautta uusia yhteyksiä alueen kouluihin ja alan opettajiin. Loppuvuodesta suunniteltiin kansalaistyöpajaa pyydystalkoiden yhteyteen sekä ideoitiin testattavia työpajamalleja pilottikoulujen kanssa.
Lisäksi osallistuttiin hankkeen suunnittelukokouksiin ja johtoryhmän toimintaan.
Hanketta rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahaston ESR valtakunnallisesta osiosta. Hanke jatkuu vuoden 2015 huhtikuun loppuun.
VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN
Puhdas Vesijärvi –uutiskirje
Vesijärvisäätiö lähetti vuonna 2014 yleisiä Puhdas Vesijärvi -sähköisiä uutiskirjeitä tavoitteen mukaisesti kerran kuukaudessa eli 12 kpl. Kokonaisjakelu oli edelleen reilut 800 kpl. Entiseen tapaan uutiskirjeessä kerrottiin säätiön toiminnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös lähimpien sidosryhmien, kuten Lahden seudun ympäristöpalvelujen, Vesijärven ystävien ja Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnasta. Uutiskirjeiden lisäksi lähetettiin 6 erillistä kummikirjettä. Lisäksi jokaiselle uudelle kummille lähetettiin Tervetuloa kummiksi -kirje.
Uutiskirjejakelu käsittää myös eri mediat. Erillisiä mediatiedotteita lähetettiin 6 kpl.
Säätiön fb-sivulla ”I love Vesijärvi” oli vuoden lopussa 701 seuraajaa (lisäystä 125) ja lähisidosryhmien kanssa yhteisellä Vesijärvi puhtaaksi -sivulla 380 (lisäystä 165). I love Vesijärven seuraajista 58 % on naisia kun taas Vesijärvi puhtaaksi sivulla miehet ovat enemmistönä. Paikkakunnittain molemmilla sivuilla ylivoimaisesti eniten seuraajia on Lahdessa, sen jälkeen pääkaupunkiseudulla, Hollolassa, Asikkalassa ja Nastolassa.
Sivujen ehdottomasti kiinnostavin julkaisu oli 14.10. Vesijärvi puhtaaksi -sivulla ollut linkitys ESS:n juttuun ”Hoitokalastussaalista jaossa”. Se tavoitti 10 164 henkilöä ja jakoja muille sivuille oli 40. I love Vesijärvi –sivulle seuraavana päivänä linkitettynä juttu keräsi vielä kaksi jakoa lisää ja uusia kontakteja 1546 kpl.
Medianäkyvyys
Vuonna 2014 säätiön oman mediaseurannan mukaan Vesijärvisäätiöstä tai säätiön toimialueen vesistöistä oli printti- tai nettimediassa 56 juttua, 3 mielipidekirjoitusta, 2 pääkirjoitusta ja 1 kolumni. Määrä on liki kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Radio- tai televisiohaastatteluista ei ole seurantaa. Printtimedian puolella oltiin esillä seuraavissa medioissa: Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Seutuneloset (Päijät-Häme ja Hollolan Sanomat), Uusi Lahti, Vesi ja Veneily, LahtiWatti ja Renorin asiakaslehti. Kaupunkilehtien osalta näkyvyyttä saatiin lisää toimittamalla lehtiin pieniä valmiita juttuja kuvineen. Etelä-Suomen Sanomien Kuvakujan kuvissa oli ainakin 7 kuvaa identifioitavissa Vesijärveltä otetuiksi (eivät mukana seurantaluvuissa).
Muita viestintään liittyviä aktiviteettejä
Vesijärvisäätiö oli mukana Lahdessa järjestetyssä Taitaja 2014 -tapahtumassa eli ammattikoulutuksen SM-kisoissa. Tällä kertaa Koulutuskeskus Salpauksen järjestämässä kilpailussa somistuslinjalaiset kisasivat toteuttamalla Vesijärven hoitoa esittelevän näyteikkunan pääosin kierrätysmateriaaleista. Säätiön roolina oli luoda kilpailijoille tehtäväksi anto, ideoida ja tuoda osa materiaaleista ja olla mukana Vesijärvi-näyteikkunoiden tuomaroinnissa.
Vesijärvisäätiö osallistui aktiivisesti mm kansallisen vesistökunnostusverkoston toimintaan sekä Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja Lahden seurakuntien ympäristötoimikunnan työhön. Suuri osa viestintäaktiviteeteista tapahtui toimintakertomuksen liikkeeseen kirjattujen monimuotoisten tapahtumien yhteydessä ja niiden kautta. Verkostoitumisen kannalta hyödyllinen oli esimerkiksi Kiinan tiedeakatemian kutsusta tapahtunut vierailu Shanghain ympäristön vesistökunnostuskohteille. Matkalla oli mukana edustajia muista suomalaisista vesienhoidon organisaatioista, ympäristöhallinnosta sekä yliopistoista ja alan koulutusta antavista ammattikorkeakouluista.
Markkinointiviestintä
Markkinointiviestinnässä toteutettiin kaksi kampanjaa: arpajaiset ja joulukampanja. Arpajaiskampanjan tavoitteena oli saada mahdollisimman monet ihmiset ostamaan kolmen euron hintaisia arpoja Vesijärven hyväksi ja saada samalla näkyvyyttä Vesijärven hoitotyölle. Mainostoimisto Ilmeen suunnittelema arpajaisilmoittelu, jossa käytettiin Pinnan alle –kampanjasta tuttuja Heidi Pakarisen ja Brädin kuvia, näkyi Etelä-Suomen Sanomissa heinä-lokakuussa. Arpoja myytiin kesällä ja syksyllä useissa tapahtumissa, kuten Summer Upissa, Lahden Öissä, Isojanossa, Anianpellon markkinoilla ja Taidelauantaissa. Tapahtumiin pystytettiin Vesijärvisäätiön myyntiständi ja rollup-julisteet, joissa oli sama visuaalinen ilme kuin lehti-ilmoituksissa. Arpajaiset näkyivät myös säätiön verkkosivuilla, facebookissa ja uutiskirjeissä. Pääpalkintona oli Brädin tai Heidi Pakarisen yksityiskeikka, voittajan valinnan mukaan. Lisäksi arvottiin lähes 400 muuta palkintoa. Pääpalkinnon voittaja halusi lopulta pysyä nimettömänä ja lahjoitti Brädin keikan PHKS:n sairaalakoululle.
Joulukampanja toteutettiin joulukuussa Etelä-Suomen Sanomissa sekä säätiön verkkosivuilla, facebookissa ja uutiskirjeessä. Ideana oli saada ihmiset ”toivottamaan Vesijärvelle puhdasta joulua” eli lahjoittamaan rahasumma järven hoitoon. Vähintään 30 euroa lahjoittaneiden nimet julkaistiin yhteisessä joulutervehdysilmoituksessa 23.12.
VARAINHANKINTA
Näkyvimpiä varainhankinnan muotoja olivat edellä kuvatut arpajais- ja joulukampanja. Arpajaisten tuotot olivat 6 561 € ja joulukampanjan tuotot n. 2 640 €. Panos-tuotossuhteeltaan arpajaiskampanja ei ollut tavoitetason mukainen, koska kampanjamateriaalien lisäksi arpojen myynnin kustannukset olivat ennakoitua korkeammat. Toisaalta arpajaiset saivat hyvää näkyvyyttä ja positiivista julkisuutta, mikä edistää säätiön viestintätavoitteita. Joulukampanjan panos-tuotossuhde oli puolestaan hyvä, ja kampanja on helposti uusittavissa seuraavana jouluna. Muita varainhankinnan muotoja olivat kummitoiminta (7086 €), merkkipäivälahjoitukset (4900 €), lipaskeräys (2 410 €) sekä tuotemyynti (512 €).
Vesijärvi-kummiuden tarkoituksena on alun perin ollut tarjota yksityishenkilöille läheinen tapa tukea Vesijärvi-työtä. Kummijärjestelmää laajennettiin tarjoamalla liittymismahdollisuutta myös yhdistyksille. Ensimmäiseksi yhteisökummiksi liittyi Ankkurin mieskerho.
Vuoden aikana yksittäiset kummit mm. myivät Vesijärvi-arpoja sekä kävivät kertomassa Launeen koulun Vesijärvi-päivässä järven hoidosta ja kummiudesta.
Joulukuussa nimettiin ensimmäistä kertaa Vuoden Vesijärvi -kummi. Tittelin sai Pertti Hietamies, joka mm. järjesti Sataman laulut –yhteislaulutilaisuuden kesällä ja oli avainasemassa Ankkurin miestenkerhon Vesijärvi-kummiudessa. Vuoden kummi nimetään jatkossa vähintään joka toinen vuosi.
Yrityssektorin varainhankinnan edistämiseksi Vesijärvisäätiön yritystukijakonsepti uudistettiin kesällä. Tukijatasot ovat kolmivuotinen Ahti-päätukija (10 000 €/vuosi), yksivuotinen Vellamo-tukija (4 000 €) ja Vesku-diplomi –kertalahjoitus (1 000 €). Ahti-päätukijat saavat maksiminäkyvyyden säätiön viestinnässä ja markkinoinnissa. Lisäksi päätukijoille on vuosittaisia verkostoitumistilaisuuksia, kuten kaupungintalon joululounas. Koiviston Auto lähti uutena mukaan Ahti-päätukijaksi. Myös Vellamo-tukijapakettiin kuuluu näkyvyyttä, ja sen sisältöä kehitetään edelleen. Vellamo-tukijoiksi lähtivät Rapala-rahasto ja Teknoware. Vesku-diplomit saivat positiivisen vastaanoton, lahjoituksia saatiin 15 kappaletta. Yrityskohderyhmälle järjestettiin yhteistyössä Suomen riistakeskuksen Laitialan toimipaikan kanssa syyskuussa Vesijärvi-sorsastus. Riistakeskuksen lahjoittama uusi tapahtuma herätti kiinnostusta, ja tuottoa kertyi osallistumismaksuina 4 500 euroa.
Säätiön tuloslaskelmassa varainhankinta käsittää tuotemyynnin, varainhankintatapahtumat sekä lähinnä yksittäisille ihmisille suunnatut keräykset ja kampanjat. Vuonna 2014 tämän kokonaisuuden tuotto oli yhteensä 24923,26 €. Kuluja varainhankinnasta aiheutui 2694,72 €, joten varainhankinnan kate oli 22228,54 € vähennystä edelliseen vuoteen oli melko paljon, 15238 €.
TALOUS JA RAHOITUS
Vuonna 2014 säätiöllä oli 11 kolmevuotisen sopimuksen tehnyttä päätukijaa, jotka ovat sitoutuneet rahoittamaan säätiön toimintaa vuosittain vähintään kymmenellä tuhannella eurolla. Päätukijoita olivat: DNA, Etelä-Suomen Sanomat, Fazer, Hartwall, Kemppi, Koiviston Auto, L-Fashion Group, Lahden Järvimatkailu, Lahden Teollisuusseura, Mainostoimisto Ilme sekä Päijät-Hämeen Osuuspankki. Päätukijoiden ohessa säätiöllä oli vuonna 2014 kaksi keskitason Vellamo-tukijaa, Rapala-rahasto ja Teknoware sekä suurempi joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.
Vesijärven kunnista Lahden kaupunki on sitoutunut osallistumaan Vesijärvisäätiön rahoitukseen 100 000 €:n osuudella, Hollolan kunta 38 000 €:n osuudella ja Asikkalan kunta 8600 €:n osuudella. Näiden lisäksi kaupungin yhtiöt Lahti Aqua ja Lahti Energia ovat keskeisiä Vesijärvisäätiön rahoittajia. Lahti Aquan vuotuinen rahoitusosuus on 100 000 € ja Lahti Energian 50 000 €.
Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärviohjelman budjetti oli laadittu toteutuvan miljoonan euron kulurakenteen olettamuksella. Tästä kokonaissummasta Vesijärvisäätiö hallinnoi 670 000 €:n ja Lahden seudun ympäristöpalvelut 330 000 €:n osuutta. Osa säätiön laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppanilta saadusta ns. partner-työstä, joka kattaa säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partner-työn arvo oli vuonna 2014 93198 €, joka sisälsi ilmoitustilaa Etelä-Suomen Sanomissa, Mainostoimisto Ilmeen palvelua sekä emeritusprofessori Kalevi Salosen tutkimustyöpanosta.
Vuonna 2013 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus oli 505910,48 €. Summassa on otettava huomioon, että Lahti Aqua maksoi suoraan Vesijärvi-ohjelman mukaisien toimenpiteiden kustannuksia 50 000 €:n arvosta ja näin ollen Vesijärvisäätiön kirjanpidossa näkyy vain puolet budjetoidusta Lahti Aqua rahoitusosuudesta. Tilikauden koko toiminnan tulos oli 14 216,65 € ylijäämäinen.
LIITE
Vuoden 2014 tilaisuuksia ja tapahtumia
20. – 31.1. Pyydystalkoot
24.1. Pyydystalkooseminaari
21.2. Päivi Rahkosen 50-vuotispäivät
25.2. SisävesiLife –seminaari Helsingissä
27.2. Suomi100Foorum –gaala
6.3. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
11.3. Viljelijätilaisuus Laitialassa
18.3. Valtakunnallinen pienvesiseminaari Helsingissä
19.3. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
1.4. Taitaja 2014 -tapahtumassa tuomarointi
9. – 10.4. Järvi Hoi –workshop Skånessa
22.4. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
29.4. Kummitapaaminen Koko perheen lintuilta Vesijärven satamassa -tapahtumassa
5.5.-23.5. Hollolan seurakunnan nuorten näyttely Elämä pisarassa Sovituksen kirkossa
7.5. Vesijärvi-esitys Lions Club Lahden kokouksessa
15.5. Tuusulanjärven suojeluyhdistyksen ekskursio Lahteen
21.5. Kansallinen kalastuspäivä
22.5. Ramboll Analytics:n 100-vuotisjuhlat
22.5. Tutustu melontaan –yleisötapahtuma Vesijärven rannassa Messilä Campingin uimarannalla
27.5. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan ekskursio Etelä-Päijänteelle
28.5. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous
5.6. Siikaniemen järvikalapäivä
7.6. Vesijärvi-soututapahtuma
10.6. Vesijärvi-esitys veteraanikansanedustajille Sibeliustalossa
10. – 12.6. Kansallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Iisalmessa
4.7. – 5.7. Summer Up/ Vesijärvi-arpojen myynti
9.7. – 12.7. Lahden yöt/ Vesijärvi-arpojen myynti
23.7. Yhteislaulutilaisuus satamassa
6.8. Elokuun markkinat/ Vesijärvi-arpojen myynti
8.8. Vesijärviesitys ulkomaisille Rotary-vieraille Myllysaaressa
8.8. – 9.8. Anianpellon markkinat
15.8. – 16.8. Isojano/ Vesijärvi-arpojen myynti
16. – 17.8. Erämelonnan SM-kisat Lahdessa ja Hollolassa
20.8. Insinööritoimisto Gradientin 10-vuotisseminaari Sibeliustalolla
20.8. Yhteistyötapaaminen Jyväskylä yliopiston kanssa
21.8. Ekskursio Kariniemen jätevedenpuhdistamolle vantaalaisten vieraiden kanssa
27.8. Kuntalaistapaaminen Vääksyssä
28.8. Vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
3.9. Hulevesi-innovaatiokilpailun julkistusinfotilaisuus Lahdessa
3.9. Kanervan päiväkodin Vesijärvi-kävely
3.9. Ympäristökylä –tapahtuma Lahti
6.9. Lahden taidelauantai
11. – 14.9. Lahden Jazztori/ Vesijärvi-arpojen myynti
18.9. Kiira-hankkeen yleisötilaisuus Paimelan koululla
24.9. Vesijärvi-sorsastus Laitialassa
25.9. Vesijärvisäätiön toiminnan esittely Ankkurin miestenkerholle
27.9. Launeen koulun Vesijärvi-päivä
9.10. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
15. – 23.11. Ekskursio Shanghain ympäristön järvikunnostuskohteille Kiinan tiedeakatemian kutsusta
25.11. Vierailu UPM:n pääkonttorissa
28.11. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
2.12. LUMA – yritykset ja koulut yhteistyötä rakentamassa
4.12. Vesijärvisäätiön virkistäytymispäivä
18.12. YLE:n joulupuurotilaisuus
18.12. Vesijärvisäätiön joululounas yhteistyökumppaneille
19.12. Sibeliustalon joulupuurotilaisuus
