24.9.2020

Osaan kommenteista ja kysymyksistä ei niiden laajuuden vuoksi ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta ne on toimitettu suunnitelman tekijälle otettavaksi huomioon. Vastaukset tai palaute tässä vaiheessa on sinisellä tekstillä.

1. Kirkonlahden umpeenkasvu on kyläläisten suuri huoli

Monin paikoin rankka kaislikoituminen kauas rannasta yhdessä vedenalaisen tiiviin ahvenvitakasvuston kanssa pysäyttävät vedenkäynnin. Vanha kaisla ja lämpiävä vesi rannassa aiheuttavat käymistä ja hajuhaitan.

Rannan asukkaiden mielestä Kirkonlahden pelastamiseksi tarvittaisiin erillinen pelastussuunnitelma. Tilanne vaatisi ensin monipuolisen kartoituksen jaa sen jälkeen ryhdikkään parannussuunnitelman.

Nykyisellään umpeenkasvun merkkejä on monin kohdin aina laivaväylälle asti.

2. Jokaisen Kutajärvi 2000 Natura-alueen kohteen tulisi sisältää selkeä retkikohde

• Laasonpohjaan torni, autot Laason parkkipaikalle ja siitä noin 100 m kirkolle päin
• Kirkonlahdelle pysähdyspaikka laivalaituri, Särkäntie srk ranta, Kotomäki kirkon puoleinen kunnan palsta
• Lahdenpohjan tornialueen edelleen kehitys
• Teräväisiin lns alueelle torni
• Kailanpohja??

Kohteet tulisi lanseerata yhdessä, jolloin niistä muodostuisi helposti viikonlopun retkikohde.

Nykyiset uimarannat, venepaikat, lintutornit ja niiden käyttö ei häiritse luontoarvoja. Niiden käytön edistämiseen voi vaikuttaa myös esim. saavutettavuus yksityistien kautta tai tielaitoksen vaatimukset liittymälle. 

3. Natura-arvo ei saisi piilottaa luontoa lähiliikkujalta

A. Näin on tapahtumassa Kirkonlahdella laiturista Messilän suuntaan. Missään kohdin ei ole näkymää Vesijärvelle Voisiko srk nurmikkoalueen kohdalta, noin 120 m, lepikon poistaa?

B) Laason kahvilan kohdalta rantapuita kasvaa jo kovasti kaislojen seassa kauempana.

Tässä 150-200 m puuston poisto ja näkymä järvelle olisi tuntuva parannus lähiliikkujalle.

C Pyhäniemenlahden (ei Natura-alue) pohjukkaan puuston 150 m aukko jolloin järvinäkymä Rantatielle.

4. Kutajärvi Natura -verkoston liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi

Samaan kokonaisuuteen Vehkosaari (Plups omistus) 64 ha retkikohteeksi veneileville lähiliikkujille.

5. Hollolan vedenotto Tiilijärvestä on vähentänyt tuntuvasti virtaamaa Kutajärveen ja siten Kirkonlahteen. Ollaanko siitä luopumassa ja milloin?

Tiilijärven läheisen vedenottamon toiminta on lopetettu vuosia sitten. Kun toimintaa vielä oli, vedenottamo otti vetensä pohjavedestä.

6. Kutajärven lintutornien edustalla puuston kasvua. Tulisi taas ensi talvena tehdä vesakon poisto.

Kutajärven lintutornien edustan vesakko kasvaa Metsähallituksen omistamalla maalla. Kunta ja Metsähallitus käyvät keskustelua, että alueen hoitotoimista sovittaisiin jatkossa kummisopimuksen kautta. Sopimuksen mukaisesti alueella voitaisiin tehdä toimia ilman jokakertaista maanomistajan lupakäsittelyä. Kutajärven alueella ovat toimineet aikaisemmin aktiiviset paikalliset ja tätä yhteistyötä kunta haluaisi jatkossa kehittää ja aiheeseen panostaa.

7. Onko alueilla vieraslajeja ja kenelle niiden torjunta kuuluu?

Vieraslajien torjuminen on pääsääntöisesti kiinteistön omistajan vastuulla. ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettaviin kunnostuksiin voidaan sisällyttää jossain määrin myös vieraslajien poistoa, mikäli samalla alueella tehdään muitakin Helmi-ohjelmasta rahoitettavia töitä https://ym.fi/helmi

Alueella on Kanadan vesiruttoa ja isosorsimoa. Vesirutosta ei ole haittaa, eikä sitä kannata torjua. Isosorsimon hävittäminen voi olla hyvin vaikeaa.

Minkin ja supikoiran poistoa suositellaan koko alueelle. MMM:llä on menossa Sotka-hanke lintujen elinympäristöjen parantamiseen https://mmm.fi/sotka 

8. Pyhäniemen pohjukka on hyvää lintualuetta. Voisiko sen tilaa parantaa?

Asiaa voidaan tarkastella tulevassa suunnitelmassa.

9. Voisiko vesikasvien kesä- tai talviniitoilla estää penkereiden syntymistä?

Periaatteessa vesikasvien niittotarve on pientä, koska niitot heikentävät linnuston elinolosuhteita. Ongelmana niitoissa on, että yleensä niitetään vedessä kasvavaa ruokoa, joka on linnuille kaikkein arvokkainta. Kuivuvia sisäosia, joissa niittotarvetta olisi enemmän, ei nykyisin välinein yleensä voi niittää. Talviniitetyilläkään alueilla ei ole linnuille pesimäaikaista suojaa, koska ruoko ei ehdi kasvaa keväällä ajoissa lintujen saapuessa. Talviniitot tulisikin suunnitella pienialaisina huolella niin, että aina jätetään myös niittämätöntä aluetta.

10. Voiko rantaluhtiin kaivauttaa altaita, jolloin vedenvirtaaminen paranisi?

On mahdollista tapauskohtaisesti. Toteutus on helpointa, jos kohteet tulevat nyt uusittavaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Onnistunut esimerkki on Lahdenpohjan kunnostus.

11. Minkälaisin resurssein kunnostuksia voidaan toteuttaa? 

ELYn rooli Natura-alueilla on myös luonnonsuojelua edistävä. Jatkossa voidaan tarkastella voisiko osa Kutajärven alueelle suunnitelluista kunnostustöistä hoitua ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.