Viime viikolla kaivelin vanhoja tekstejäni. Seitsemäntoista vuotta sitten olin SYKEn tutkijana oivaltanut, että mikään toimija ei yksin hallitse vesienhoidon kenttää, vaan tuloksiin pääseminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja jatkuvaa vuorovaikutusta useiden eri tahojen kesken. Lahdessa sama asia oli ymmärretty jo paljon aikaisemmin, viimeistään 1980-luvun loppupuolella, kun Vesijärveä alettiin hoitaa yhdessä kaupungin, tutkimusyhteisön ja vesialueen omistajien kesken.
Vesienhoito vaatii monenlaisia resursseja. Vesien tilaan ja laatuun vaikuttavia tekijöitä on paljon. Kaikkia vaikutusketjuja ei tunneta vieläkään, vaikka tutkimuksen avulla onkin pystytty olennaisesti lisäämään ymmärrystä. Hoitotoimet perustetaan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon, mutta vesienhoidon työkalupakki ei ole kovin laaja. Tapauskohtaisesti on pohdittava sitä, saavutetaanko toimenpiteellä sitä, mitä halutaan. Toimenpiteiden valinta edellyttää laaja-alaista, mutta spesifiä osaamista, joka sekin on niukka voimavara. Vesienhoito on suurelta osin myös viestintää, koska toimenpiteet on pystyttävä hyväksyttämään kaikilla niillä, joita hankkeiden edistämiseksi tarvitaan. Ilman vesialueen omistajien suostumusta ei järvessä tehdä mitään. Ja ilman maanomistajien tukea jäävät toimenpiteet pelloilla ja metsissä tekemättä. Vesienhoito vaatii myös rahoitusta. Sitäkään ei saada ilman osaavaa viestintää.
Vesijärvisäätiön tehtävänä on mahdollistaa vesienhoidon edellytysten säilyminen ja paraneminen Lahden seudulla. Siinä on onnistuttu melko hyvin. Lahden seudun vahvan vesienhoitotradition pohjalle on luotu toimintaympäristö, jonka väitän olevan tätä nykyä maan paras. Lahden seudun vesienhoitoa edistämään on koottu vahva osaajaverkko, joka voi nojata varsin laajaan poliittisen kentän, ympäristöhallinnon, elinkeinoelämän ja yksittäisten kuntalaisten tukeen. Suuri joukko toimijoita on jo samassa veneessä soutamassa samaan suuntaan. Mutta toki on niitäkin, jotka ovat vielä toistaiseksi jääneet rannalle.
Elokuu alkoi hyvähenkisellä kalastusyhteisön kohtaamisella Siikaniemen järvikalapäivässä ja päättyi niin ikään hyvähenkiseen poliittisten päätöksentekijöiden tapaamiseen Lahden kaupunginvaltuuston infossa. Näiden väliin mahtui lukuisia keskusteluja tutkimusyhteisön kanssa ja hoitotoimien edistämistä yhdessä kaupungin, kuntien, palveluntarjoajien ja paikallisten ihmisten kanssa. Myös kansainvälisellä yhteistyöllä on kiistämättä oma paikkansa hoitotoimien kehittämisessä. Muutama päivä sitten Lahdessa vieraili kokemuksia vaihtamassa osaajia Ruotsista, Puolasta ja Liettuasta. He olivat vaikuttuneita toimintamallista, jolla Lahden seudulla on vesiasioita hoidettu. Samalla he toivat omia kokemuksiaan paikallisen vesienhoidon tueksi.
Vaikka erityisesti Vesijärven hoidossa onkin saavutettu jo huimaa edistystä, on meillä edelleen paljon tekemistä. Maalissa ei vielä olla. Vene kulkee, mutta se liikkuu sitä paremmin, mitä useampi on mukana soutamassa ja mitä harvempi seuraa menoa rannalta käsin. Toivottavasti huomenna vauhtia antaa taas muutama airopari enemmän kuin tänään!
Heikki Mäkinen
Toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
