Keski- ja loppukesä on sinilevien runsastumisen aikaa. Osa sinilevistä on tuottaa levämyrkkyjä (maksa- ja hermomyrkkyjä). Sinilevämyrkyt voivat aiheuttaa erilaisia yleisoireita, kuten pahoinvointia, kuumetta, flunssan kaltaisia oireita, silmien punotusta tai iho-oireita. Myrkyllisyyttä ei ole mahdollista erottaa silmämääräisesti, minkä vuoksi sinileväkukintaan tulee aina suhtautua varoen. Leväistä vettä ei saa niellä, käyttää löylyvetenä tai käyttää syötävien kasvien kasteluun. Erityisesti pienten lasten sekä kotieläinten on hyvä välttää uimista leväisessä vedessä. Mikäli epäilet saaneesi oireita sinilevistä, ota yhteys lääkäriin.

Sinilevät ovat tarkkaan ottaen yhteyttäviä bakteereja. Erilaisia sinilevälajeja on valtavasti. Sinilevät nousevat tyynellä säällä pintaan niiden sisältämien kaasurakkuloiden avulla. Leväkasvuston muodostama lautta voi olla tiiviin ja jopa maalimaisen näköinen.

Osalla sinilevistä on poikkeuksellinen kyky sitoa ilmakehästä veteen liuennutta typpeä. Tämä antaa merkittävän kilpailuedun muihin planktonleviin verrattuna silloin kuin käyttökelpoisesta typestä on pulaa.

Sinilevät lisääntyvät pääasiallisesti jakautumalla, mikä on erittäin tehokasta ja nopeaa kun olot ovat suotuisat. Kun vesi keskikesällä lämpenee, muutamassa päivässä voi syntyä suuria massoja sinilevää. Tyynellä säällä massat nousevat pintaan leväkukinnoiksi. Levätilanne voi vaihdella nopeasti, joten sinileväkukinta kannattaa opetella tunnistamaan rannassa.

Sinilevä näkyy vedessä vihertävinä irtonaisina hippusina, sitä ei voi nostaa rihmamaisten levien tapaan kepillä. Astiassa seisotettaessa sinilevähiput nousevat pintaan. Ilmoita sinilevähavainnoistasi vesi.fi:n karttapalvelussa tai järvi-meriwikissä!

Tarkista ajankohtainen levätilanne (päivittyy viikoittain): https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/

Näin tunnistat levän ja teet havainnon: https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rviwiki:Ohje/N%C3%A4in_teet_havainnot/Sinilev%C3%A4tilanne

Ilmoita omat levähavaintosi! https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilevätilanne