Hoitokalastus on kuulunut Vesijärven kunnostustoimien keskeiseen repertuaariin jo 1980-luvun lopulta lähtien. Vuosikymmenten saatossa järvestä on kalastettu yli 4,7 miljoonaa kiloa pientä eläinplanktonia syövää kalaa, etupäässä särkikaloja. Vuodesta 1987 jatkuneella hoitokalastuksella on Vesijärvestä poistettu laskennallisesti jo yli 36 tonnia fosforia kalasaaliin mukana.

Särkikalojen osuus lisääntyi Vesijärvessä kiihtyvällä tahdilla järven rehevöitymiskehityksen myötä 1900-luvun puolivälin jälkeen. Särkikalojen liian suuri määrä voi kiihdyttää rehevöitymistä edelleen, sillä ruokaa etsiessään särkikalat pöllyttävät järven pohjaa ja irrottavat sieltä ravinteita levien käyttöön. Särkikalat syövät myös eläinplanktonia, jolla on suuri merkitys järven levämäärien säätelyssä. Liian pieni määrä eläinplanktonia lisää leväongelmien esiintymisen riskiä. Särkikalojen hoitokalastus onkin keskeinen väline, jolla voidaan vahvistaa eläinplanktonin asemaa ja tukea järven ekosysteemiä saavuttamaan ja säilyttämään hyvä tila ja virkistyskäyttöarvo.

Hoitokalastusta voidaan tehdä monilla erilaisilla pyyntimenetelmillä ympäri vuoden. Pääosa Vesijärven hoitokalastuksesta tehdään loppusyksyn ja jäiden lähdön välisenä aikana. Loppusyksyn nuottasaaliista tulee yleensä suurin osa vuotuisesta kokonaissaaliista, mutta myös rysäkalastuksella sekä talven katiskapyynnillä ja jäänalaisella talvinuottauksella on oma keskeinen merkityksensä. Hyvä jäätilanne on mahdollistanut tänä talvena viime vuosiin nähden poikkeuksellisen hyvät hoitokalastusmahdollisuudet.

Vesijärven hoitokalastustavoite on ollut 20 kg/ ha, mikä tarkoittaisi noin 200 000 kg:n vuosisaalista. Tähän ei ole päästy vuoden 2012 jälkeen, mikä ei ole välttämättä huono asia. Hoitoponnistuksen pysyttyä jatkuvasti melko korkealla tasolla, pienentyneet hoitokalastussaaliit kertovat kalaston muutoksesta järven tilan kannalta parempaan suuntaan. Pientä särkikalaa on entistä vähemmän.

Vuoden 2021 hoitokalastussaalis Vesijärveltä oli yhteensä 79 664 kg. Runsaimmat saalislajit olivat särki ja salakka. Suurimmat saaliit saatiin Enonselältä ja Paimelanlahden alueelta, joista hehtaarikohtainen saalis oli 22 kg. Muilla alueilla pyynti oli vähäisempää, joten koko hoitokalastusalueelle laskettuna hehtaarikohtainen saalis oli 12 kg.

Kymijärven hoitokalastusta suoritettiin kahden nuottakunnan voimin. Lahden ympäristöpalvelut nuottasi järven länsipuolta ja Nastolan osakaskunnat ry järven itäpuolta. Syysnuottauksen kokonaissaalis oli 22760 kg, mikä tarkoittaa 35,2 kg hehtaarikohtaista saalista. Nuottasaalis saatiin 20 vedolla, jolloin vetokohtaiseksi yksikkösaaliiksi tulee 1138 kg. Saaliista 67 % oli särkeä ja 25 % oli lahnaa loppusaaliin ollessa lähinnä pientä ahventa ja salakkaa. Saaliin mukana poistui laskennallisesti 170 kg fosforia. Vuodesta 1995 jatkuneella
hoitokalastuksella on poistettu laskennallisesti yli 4,4 tonnia fosforia Kymijärvestä.

Tutustu myös: Hoitokalastussaalis 2021 -raportti

Lisätiedot:
Vesiensuojelusuunnittelija Joonas Rajala
Lahden kaupunki
joonas.rajala(a)lahti.fi
p. 050 539 1696