Lahtelainen Sami Remmi on pisimpään Vesijärvi-kummina ollut henkilö.
Hän arvelee voivansa jatkaa kummina lopun ikäänsä!

Olimme muuttaneet muutama vuosi aiemmin takaisin Lahteen, kun feissari tavoitti minut ehkä satamassa tai torilla. Paluumuuttajalle Vesijärvi-kummiksi ryhtyminen oli luonnollinen päätös. Se sopi mainiosti siihen elämäntilanteeseen, muistelee Sami Remmi. 

Hän muistaa kuitenkin teinivuosiltaan myös, miten huonossa hapessa Vesijärvi tuolloin oli. Sen maine oli umpisurkea, ehkä surkeampi kuin todellinen tila.     

Paikallisen puolesta  

Hyväntekeväisyyden kohteet saattavat ihmisillä vaihtua, mutta Sami Remmille on kristallinkirkasta myös syyt, joiden vuoksi hän on jatkanut Vesijärven kummina 10 vuotta. Hänestä resursseihin nähden Vesijärven hoidossa tapahtuu riittävästi ja toimista myös kerrotaan. 

Hyvän viestinnän avulla pysyn perässä siitä, mitä tapahtuu ja voin seurata, että varoja käytetään järkevään tekemiseen. Myöskään valtamediasta ei tule vastakkaista viestiä, mikä lisää luottamusta. 

Vesijärvi-työ on hänestä oiva paikallisen tukemisen kohde. Järvi on ja pysyy, ja kun sitä hoidetaan hyvin, se parantaa kaupungin vetovoimaa. Paikalliseen voi myös sitoutua vahvasti. Sami Remmi näkee myös hyvänä, että Vesijärvisäätiön toiminta ei ole paisunut liian isoksi. Tehdään selkeästi, mitä pystytään ja se riittää.

Tulevaisuuden kannalta haasteena Remmi näkee, että Vesijärvi-työllä voi jäädä tietyn kohdeyleisön sisäpiirijutuksi, yleisön, joka muistaa pahoin pilaantuneen Vesijärven. Kaksikymppiset ovat hyvin ympäristötietoisia, mutta he eivät välttämättä tunne järven historiaa. Heitä voisi tavoittaa ajan harrastustrendien, esimerkiksi suppailun tai Vesijärvi-risteilyn kautta. Siinä yhteydessä olisi paikka kertoa konkreettisista toimista, kuten hoitokalastuksesta, ja miten toimet vaikuttavat järven tilaan.

Kaupunki ja Vesijärvi kohtaavat  

Sami Remmi on tyytyväisenä seurannut, miten Lahdessa on kehitetty ranta-alueita ja järven ympärille on syntynyt uutta toimintaa. Lisääkin voisi tulla Kisapuiston uudistuessa. Hän näkee hyvänä, että nyt kaupunki rakentuu entistä vahvemmin Vesijärven rannoille. Ennen oli Vesijärvi, sitten Rauma Repolan alueet ja niiden takana kaupunki.

Järvet ovat suomalaisille tärkeitä ja veneily ja muut järviharrastukset kiinnostavat. Vesijärvi on ollut siinä paikallaan aina ja nyt kaupunki tulee vahvasti sen rannoille. Sama ilmiö näkyy myös Tampereella ja Jyväskylässä.   

Myllypohjassa asuva Remmi sanoo olevansa viimeisen päälle järvi-ihminen. Pyöräretket suuntautuvat usein Nastolan suuntaan, jossa on lukuisia järviä, kuten Kymijärvi, Alanen ja Alasenjärvi. Hän onkin laskeskellut, että Lahden lähistöllä voi pyöräillä todella monen järven äärelle. Kerran kesässä hän polkee Vesijärven ympäri. Vesijärven näkyessä Vääksyssä, Lahdenpohjassa ja Messilän seuduilla tulee usein pysähdyttyä ja ihailtua sitä.  Kun ystäviä tulee kylään, melkein aina päädytään satamaan.

Nykyinen Vesijärvi-kummi voi hyvin kuvitella olevansa lopun ikäänsä Vesijärvi-työn tukija. Hän toivoo, että yritykset ja erilaiset Vesijärvi-työn kannattajajäsenet edelleen ymmärtävät olla mukana edistämässä järven tilan paranemista.

Vesijärvestä huolehtiminen on arvokasta toimintaa. Vesijärvi on osa Lahtea ja sen myötä voidaan rakentaa tänne vahvaa brändiä, Sami Remmi muistuttaa.