Valitse sivu

Vesijärven tila vuonna 2020 -raportin mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Vesijärven kasvukauden aikaiset kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet ovat laskusuuntaiset. Eteläinen Vesijärvi on kuitenkin edelleen rehevän tai lievästi rehevän veden luokassa, sillä muutos on hidasta.

Vesijärvi koostuu useasta melko erillisestä altaasta, joista eteläisintä Lahden kaupungin läheistä Enonselkää on tutkittu intensiivisesti vuosikymmenten ajan. Enonselän tilanteesta on olemassa melko tarkka kuva. Vesijärven tila vaihtelee kokonaisuudessaan merkittävästi alueittain, rehevintä vesi on Vähäselällä ja Paimelanlahdessa, sitten Enonselällä. Parhaassa tilassa on Kajaanselkä, Komonselän ja Laitialanselän tilan jäädessä näiden välille.

Vesijärven Enonselän hapetuksen loppuminen ei seurannan perusteella ole vaikuttanut virkistyskäytön kannalta olennaisiin päällysveden kokonaisravinnemääriin tai leväkukintoihin. Eniten haittaa happitilanteen heikentymisestä on ollut syvänteiden pohjaeläimille.

Enonselän alueella (Enonselkä, Vähäselkä, Paimelanlahti) on tehdyistä toimenpiteistä huolimatta edelleen suurehko riski leväkukintoihin. Kokonaisravinnemäärät ovat melko korkeita ja toimenpiteiden vaikutukset ravinnekiertoihin ovat hitaita. Loppukesän levätilanteeseen vaikuttavat etenkin sääolosuhteet. Esimerkiksi alkukesän lämpötilat vaikuttavat sekä vesipatsaan kerrostumiseen ja ravinnesisältöön että kalanpoikasten menestymiseen. Muualla Vesijärvellä tilanne on selvästi vakaampi. Etenkin Kajaanselän tila näyttäisi pysyvän ennallaan hyvässä tilassa.

Perussyy rehevyyteen on vuosikymmeniä kestänyt voimakas ulkoinen kuormitus. Nykyisin sen osuus ravinnekiertoihin on kuitenkin aiempaa vähäisempi. Enonselällä kokonaisfosforipitoisuus kasvaa alkukesällä voimakkaasti. Rehevyyden kannalta oleellinen veden fosforisisältö saattaa ulappa-alueilla kasvaa jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin järveen ulkopuolelta tuleva ravinnemäärä antaisi olettaa. Olemassa olevan tiedon perusteella tämä johtuu pääasiassa matalahkojen alueiden (~5-10m) pohjalla olevan aineksen nousemisesta uudelleen veteen. Samalla veden läpinäkyvyys (näkösyvyys) heikentyy samentumisen takia, vaikka leviä ei merkittäviä määriä havaittaisikaan. Kesäaikainen näkösyvyys on ollut luokkaa 2-2,5m silloinkin, kun levien määrää kuvaavat klorofyllipitoisuudet ovat jääneet mataliksi. Toimenpiteitä onkin jatkossa suunnattava entistä enemmän Enonselän matalilta alueilta tulevan sisäisen kuormituksen vähentämiseen.


Taustaa

Tiedote perustuu Vesijärven tilasta laadittuun raporttiin, joka koottiin eri toimijoiden vuoden 2020 vesistöseurantojen tuloksista ja niitä peilattiin aiempien vuosien seurantatuloksiin. ”Vesijärven tila vuonna 2020” -raportin kokosi FM Minja Mattila KVVY Tutkimus Oy:stä.  Yhteenvetoraporttiin ovat antaneet panoksensa useat Vesijärvi-tutkijat. 

Raportin tiedot ohjaavat osaltaan Vesijärven kunnostustoimia Vesijärvisäätiön strategian mukaisesti.
Yhteenvetoraportti koottiin nyt toisen kerran. Raportin kustansivat Aqua Palvelu Oy, Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. 

Vesijärven tila vuonna 2020 -raportti 

Artikkelin valokuva Petri Hattunen.

Vesijärven pintaveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Lankiluodon, Pirttiniemen ja
Kajaanselän seurantapisteillä kesä–elokuussa vuosina 1993–2020.

 Levän määrää kuvaavan klorofyllin pitoisuus järven eri osissa loppukesällä 2020.

Vesijärven seurantapisteet vuonna 2020.

Lisätiedot:

Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
Vesijärvisäätiö
puh. 040 5148513
heikki.makinen@vesijarvi.fi

Ismo Malin
vesiensuojelupäällikkö
Lahden kaupunki
puh. 050 5259579
ismo.malin@lahti.fi