Valitse sivu

Vesienhoitoalueille laaditaan kuuden vuoden välein vesienhoitosuunnitelma, joka on tuhti tietopaketti vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. Vesienhoitosuunnitelma tehdään laajalle alueelle ja siksi monet siinä esitetyt asiat on pakko käsitellä melko yleisellä tasolla. Vesienhoitoon liittyvistä asioista kiinnostuneelle se on kuitenkin erinomainen kuvaus siitä, kuinka moninaisen toimintakentän kanssa ollaan tekemisissä, kun vesien tilaa pyritään edistämään.

Uusi, vuosille 2022-2027 valmisteltu, suunnitelma on nyt esityksenä vaiheessa, että siihen toivotaan kannanottoja ja kommentteja. Ympäristöhallinto pyytää mielipiteitä esimerkiksi siitä, ovatko vesien tilan parantamiseksi suunnitellut toimet oikeita ja riittäviä. Erityisesti toivotaan palautetta siitä, miten eri tahot voisivat edistää vesien hyvän tilan saavuttamista. Lausuntoaikaa on 14.5.2021 asti.

Hämeen toimenpideohjelma

Hiukan vesienhoitosuunnitelmia konkreettisemmin Lahdenkin seudun vesienhoitoon pureutuu Hämeen ELY-keskuksen ehdotus Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelma on varsin tärkeä dokumentti, sillä se linjaa pitkälle mm. sen, minkälaisiin vesienhoitohankkeisiin valtiolta on saatavissa rahoitusta. Myös tämän toimenpideohjelman lopullisiin linjauksiin on mahdollista vaikuttaa nyt alkaneen vesienhoitosuunnitelmien lausuntovaiheen yhteydessä.   

Taustana vesipuitedirektiivi

Vesienhoitoa on Suomessa ohjannut viimeiset 20 vuotta vesipolitiikan puitedirektiivi, joka tuli voimaan joulukuussa 2000. Direktiivi ja sen kotimaiseksi toimeenpanemiseksi säädetyt vesienhoitolaki ja -asetus antavat muodon, jolla vesien tilaa koko valtakunnassa pyritään parantamaan. Näiden säädösten perusteella Manner-Suomi on jaettu seitsemään vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueet eivät noudata kuntarajoja, vaan ne on rajattu vesien kulkusuunnan mukaan määriteltyjen valuma-aluerajojen mukaan. Lahden seutu kuuluu aivan läntisintä Hollolaa lukuun ottamatta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Ainoastaan Pääjärven ja siitä laskevan Teuronjoen valuma-alueet vanhan Hämeenkosken puolella kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueet ovat laajoja kokonaisuuksia. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue ulottuu Keski-Suomen pohjoisrajoilta ja Pohjois-Savosta Uudenmaan rannikolle asti.