Valitse sivu

Alkukesällä alkavat asiantuntijakeskustelut, joilla linjataan Enonselän pohjasta vapautuvien ravinteiden, ns. järven sisäisen kuormituksen vähentämisen keinoja nyt, kun yli kymmenen vuotta kestänyt hapetuskokeilu on loppunut.

-Päälinjaus on tehtävä sen välillä, pyritäänkö pohjassa olevat ravinteet sitomaan siellä paikalleen niin, etteivät ne pääse veteen levien kasvua edistämään, vai pyritäänkö ravinteet imemään pois vaikkapa kasvien kasvatuksessa hyödynnettäväksi, toteaa ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä.

Kyse on lähinnä kustannuksista, olemassa olevan tekniikan mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä aikajänteestä, jolla tuloksia toivotaan saavutettavan. Työhön osallistuu vesienhoidon asiantuntijoita sekä paikalliselta että kansalliselta tasolta.  

Vesijärven hoito ja seuranta sujuu entiseen malliin  

Kesä on aktiivista aikaa Vesijärven hoidossa. Vesinäytteitä otetaan toki talvellakin, mutta kesällä näytteenoton intensiteetti on korkeimmillaan. Vesijärvi koostuu useista hyvin erilaisista altaista ja siksi kokonaiskuvan saamiseksi myös näytteitä on otettava useista eri pisteistä eri puolilta järveä, Enonselältä Kajaalle ja Laitialanselältä Paimelanlahdelle. Tänä kesänä tiivistyy erityisesti Laitialanselän seuranta. Enonselällä puolestaan uusitaan automaattisten mittausasemien antureita entistä parempiin ja tarkempiin versioihin. Veden tilan lisäksi seurataan ja tutkitaan järven biologiaa pinnasta pohjaan asti. Seurantakohteina ovat kasvi- ja eläinplankton, kalasto ja pohjaeläimet.

Petokalaistutukset laajenevat

Järven hoito ei tietenkään ole pelkkää seurantaa, vaan tilan kehitykseen ja virkistyskäyttöarvoon pyritään vaikuttamaan aktiivisin toimenpitein. Kalastonhoito on ehkä perinteisin työkalu Vesijärven hoitoarsenaalissa. Hoitokalastukset ovat kesän yli pääosin tauolla, mutta järven tämänvuotiset kalaistutukset on jo aloitettu järvitaimenilla ja kesän ja syksyn mittaan istukaslajien joukkoon liittyvät ankeriaat ja kuhat. Kuhaistutuksia tehdään Enonselälle enemmän kuin vuosikymmeniin. Rinnakkain perinteisten istutusten kanssa testataan järven valuma-alueella olevien vesiensuojelukosteikkojen ja laskeutusaltaiden soveltuvuutta kuhanpoikasten kasvatukseen. Tavoitteena on luoda lisää saalistuspotentiaalia Enonselällä liian laajaksi kasvaneelle kuorekannalle.

Elokuussa alkavat vuosittaiset vesikasvien niitot. Yleishyödyllisien vesienhoidollisten niittokohteiden kartoitus on juuri käynnistymässä ja varsinaisiin niittoihin päästään vesilintujen pesimäkauden päätyttyä. Tavoitteena on niittää noin 40 hehtaaria. Niitoissa tarvitaan maan- ja vesialueiden omistajien apua, jotta niittojäte saadaan nostettua sopivasti ja tehokkaasti pois järvestä ja rannoilta. Vesijärvisäätiö on mukana niittojätteen jatkojalostuskokeilussa ja kaikki se niitetty massa, joka on kuljetettavissa pois, saadaan hyödynnettyä. Jätteen sijasta niitetystä materiaalista tuleekin mm. kasvualustojen raaka-ainetta.

Myös pienjärvillä tapahtuu

Salajärvellä ja Ruuhijärvellä alkavat keskiveden korkeuden nostoon tähtäävät maastomittaukset. Samalla selvitetään, kuinka alapuoliseen Immilänjokeen kohdistuvat todennäköiset ajoittaiset haitat voitaisiin minimoida. Kymijärvellä jatkuu innovatiivinen alusveden pumppauskokeilu, jolla testataan menetelmää järven ravinnepitoisen alusveden suodattamiseksi ja kierrättämiseksi takaisin järveen. Hollolassa jatketaan töitä Vähä-Tiilijärven parissa ja aloitetaan Työtjärvellä maanomistajien kanssa keskustelut järven alusveden imeyttämisestä maastoon. 
Heikki Mäkinen korostaa, että vesienhoito on yhteistyötä.
-Tänä kesänäkin vesien hoitoon osallistuu omilla tiedollisilla, taidollisilla tai taloudellisilla resursseillaan toistakymmentä eri organisaatiota ja suuri joukko rannanomistajia ja vapaaehtoisia. Vesijärvisäätiö kiittää kaikkia heitä arvokkaasta ja tärkeästä työstä, hän toteaa.