Vähä-Tiilijärvellä aloitettiiin tänä keväänä hoitokalastus yhdessä Vesalan Kalaveden Osakaskunnan kanssa. Tavoitteena on poistaa yhteensä noin 200 kg särkeä sekä pientä ahventa. Pienessä järvessä se tarkoittaa noin 20 kg:n hehtaarisaalista. Hoitokalastusta tehdään katiskoilla. Kalastus pyritään ajoittamaan särjen ja ahvenen kutuaikaan. Hoitokalastusta on tarkoitus jatkaa vähintään kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen kalaston tilannetta on tarkasteltava uudelleen.
Vähä-Tiilijärven tilasta huolestuttiin kesällä 2018 ilmenneen massiivisen sinileväkukinnan myötä. Viime kesänä järvellä tehtiin useita tutkimuksia sinileväkukintoihin johtavien syiden selvittämiseksi. Vesi- ja planktonnäytteiden perusteella selvisi, että järvessä oli ravinnetasoon nähden paljon levää. Eläinplankton oli hyvin pienikokoista, eikä sen vuoksi pysty tehokkaasti laidunnuksellaan vähentämään levämääriä. Sen sijaan pienikokoiset rataseläimet kierrättävät ravinteita hyvinkin tehokkaasti. Tällainen yhteisö kielii eläinplanktoniin kohdistuvasta voimakkaasta saalistuksesta. Järvellä tehtiin myös koekalastus, missä selvisi, että särjen määrä järvellä on lisääntynyt edelliseen, vuonna 2002 tehtyyn koekalastukseen nähden.
Katiskakalastus alkoi 6. huhtikuuta
Lähtölaukauksen hoitokalastukselle antoivat järvellä järjestetyt pilkkikisat maaliskuussa. Katiskat laskettiin järveen 6. huhtikuuta, jolloin järvi oli vielä osittain jäässä. Alkuun saalit olivat pieniä, mutta säiden lämmetessä särjen osuus saaliista kasvoi ja viikolla 17 rantavedessä kävi kova kuhina särjen kudun alkaessa. Myös järven rannoilla kävelijät saivat todistaa rantaviivaa pitkin kiertäviä särkiparvia. Osa kaloista oli niin pieniä, etteivät ne jää vielä katiskaan. Tämän jälkeen säät kuitenkin viilenivät ja yöpakkaset palasivat. Meno rantavedessä hiljeni. Saalista on tähän mennessä saatu noin 160 kg, ja nyt odotellaan, vilkastuuko kutu vielä uudelleen säiden lämmetessä. Suurimmat ahvenet sekä hauet vapautetaan saaliista. Järvessä on varsin hyvä haukikanta, mikä on lupaava asia, sillä hauet petokaloina edesauttavat ylläpitämään tilaa, johon hoitokalastuksella pyritään.
Osakaskunnan lisäksi järvellä ovat olleet apuna Vesijärvisäätiön harjoittelijat Koulutuskeskus Salpauksesta. Kaloja on mitattu ja otettu talteen pakastimeen myöhemmin tehtäviä tutkimuksia varten. Kaloista määritetään Helsingin yliopiston projektissa elohopeapitoisuuksia. Lisäksi tavoitteena on selvittää, paraneeko ahvenen ja särjen kasvu järvessä, kun kantaa harvennetaan.
Särjen ja ahvenen lisäksi järvestä on noussut myös valitettavaa sivusaalista. Yllättävän paljon roskaa rannoilta löytyy, tölkkien, pullojen ja siimojen lisäksi jopa autonrenkaita ja pyörän vanteita. Olkoon tämä kaikille muistutukseksi, pidetäänhän luonto siistinä!
Lisätiedot
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
puh. 044 9735137
mirva.ketola@vesijarvi.fi
