Vesijärvi koostuu useasta melko erillisestä altaasta, joista eteläisintä Lahden kaupungin läheistä Enonselkää on tutkittu intensiivisesti vuosikymmenten ajan. Enonselän tilanteesta on olemassa melko tarkka kuva. Vesijärven tila vaihtelee kokonaisuudessaan merkittävästi alueittain, rehevintä vesi on Paimelanlahdessa, sitten Enonselällä. Parhaassa tilassa on Kajaanselkä, Komonselän ja Laitialanselän tilan jäädessä näiden välille.

Perussyy rehevyyteen on vuosikymmeniä kestänyt voimakas ulkoinen kuormitus. Nykyisin sen osuus ravinnekiertoihin on kuitenkin aiempaa vähäisempi. Enonselällä kokonaisfosforipitoisuus kasvaa alkukesällä voimakkaasti. Rehevyyden kannalta oleellinen veden fosforisisältö saattaa ulappa-alueilla kasvaa jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin järveen ulkopuolelta tuleva ravinnemäärä antaisi olettaa. Olemassa olevan tiedon perusteella tämä johtuu pääasiassa matalahkojen alueiden (~5-10m) pohjalla olevan aineksen nousemisesta uudelleen veteen. Samalla veden läpinäkyvyys (näkösyvyys) heikentyy samentumisen takia, vaikka leviä ei merkittäviä määriä havaittaisikaan. Kesäaikainen näkösyvyys on ollut luokkaa 2-2,5m silloinkin, kun levien määrää kuvaavat klorofyllipitoisuudet ovat jääneet mataliksi. Toimenpiteitä onkin jatkossa suunnattava entistä enemmän Enonselän matalilta alueilta tulevan sisäisen kuormituksen vähentämiseen.

Runsasravinteisen järven hoidossa on pidettävä erityistä huolta järven ravintoverkon kunnosta. Erityisen tärkeää on tukea vesikirppujen (eläinplankton) asemaa ravintoverkossa, sillä ne käyttävät levää (kasviplankton) ravinnokseen ja pitävät näin veden kirkkaampana. Vesikirppujen uhkana ovat niitä saalistavat pienet kalat kuten särki ja kuore. Intensiivisten hoitokalastushankkeiden avulla Enonselän ravintoverkkoa on pyritty muuttamaan vesikirppuja suosivaksi. Viime vuosien aikana hoitokalastussaaliit ovat olleet särkikalojen määrän vähentymisen myötä pienempiä. Vuonna 2019 alkukesän aikana eläinplankton pystyi tehokkaasti rajoittamaan kasviplanktonin määrää. Sen sijaan loppukesällä ulappa-alueilla oli merkittävä määrä kesänvanhaa kuoretta, joka söi suurikokoista eläinplanktonia. Samalla myös kasviplanktonyhteisön koostumukseen oli tullut merkittävä määrä suurehkoja vaikeasti eläinplanktonin ravinnoksi sopivia piileviä ja toisaalta hyvin ravinnoksi kelpaavat, korkean ravintoarvon levät vähentyivät. Käytännön tasolla muutos näkyi levän määrää kuvaavan klorofyllia- pitoisuuden maksimina elokuussa. Vesikirppuja syövien särkien ja kuoreiden määrää pyritään vähentämään lisäämällä petokalaistutuksia Enonselälle.

Vesijärven Enoselkää ei hapetettu kesäkausina 2018 ja 2019. Tulosten perusteella kokonaisravinnemäärät päällysvedessä eivät ole muuttuneet hapettamisen loppumisen jälkeen. Selvin indikaatio happitilanteen heikentymisestä on nähtävissä syvänteiden pohjaeläintuloksissa. Biomassat ja yksilömäärät ovat vaihdelleet suuresti, mutta tilanne on pääosin heikentynyt ennen hapetusta vallinneelle tasolle.

Enonselän alueella (Enonselkä, Vähäselkä, Paimelanlahti) on tehdyistä toimenpiteistä huolimatta edelleen suurehko riski leväkukintoihin. Kokonaisravinnemäärät ovat suurehkoja ja toimenpiteiden vaikutukset ravinnekiertoihin ovat hitaita. Loppukesän levätilanteeseen vaikuttavat etenkin sääolosuhteet. Esimerkiksi alkukesän lämpötilat vaikuttavat sekä vesipatsaan kerrostumiseen ja ravinnesisältöön että kalanpoikasten menestymiseen. Muualla Vesijärvellä tilanne on selvästi vakaampi. Etenkin Kajaanselän tila näyttäisi pysyvän ennallaan.

Taustaa

Tiedote perustuu Vesijärven tilasta laadittuun raporttiin, joka koottiin eri toimijoiden vuoden 2019 vesistöseurantojen tuloksista ja peilattiin niitä aiempien vuosien seurantatuloksiin. ”Vesijärven tila 2019” -raportin ovat koonneet limnologi Erkki Saarijärvi ja geologi Eeva Kauppinen Vesi-Eko Oy:stä. Yhteenvetoraporttiin ovat antaneet panoksensa useat Vesijärvi-tutkijat. Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

Raportin tiedot ohjaavat osaltaan Vesijärven kunnostustoimia Vesijärvisäätiön strategian mukaisesti.

Yhteenvetoraportti koottiin nyt tässä muodossa ensimmäisen kerran. Raportin kustansivat Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Se oli tarkoitus julkistaa yleisötilaisuudessa Maailman vesipäivän 2020 yhteydessä Lahdessa, mutta tapahtuma jouduttiin perumaan koronaepidemian vuoksi.

Kuva Paimelanlahdelta (Lasse Tuominen).

Lisätiedot:

Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
heikki.makinen@vesijarvi.fi
puh. 040 514 8513

Erkki Saarijärvi
limnologi
Vesi-Eko Oy
erkki.saarijarvi@vesieko.fi
puh. 044 279 8603