Sääoloiltaan poikkeuksellinen alkuvuosi teki tepposensa eikä Vesijärven tammikuun vesinäytteitä saatu otettua. Jäät olivat liian heikot jalkaisin tai moottorikelkalla liikkumiseen, mutta jäätä oli kuitenkin sen verran, ettei veneen käyttökään ollut mahdollista. Maaliskuussa näytteenotto sen sijaan onnistui. Keliolot olivat edelleen hankalat, mutta kierrokselle päästiin hyödyntämällä  Lammin biologiselle  asemalle muutama vuosi sitten hankittua hydrokopteria. Näytteenottokierros hydrokopteerilla sujui KVVY Tutkimus oy:n näytteenottaja Teemu Kosken mukaan hyvin.

Näytteitä otettiin yhteensä 13 pisteestä. Perinteisten Enonselän, Komonselän ja Kajaanselän runkopisteiden lisäksi näytteenotto lavennettiin nyt myös Paimelanlahdelle, Vähäselälle ja Laitialanselälle. Vesinäytteistä analysoitiin mm. happea, sameutta, happamuutta, veden ravinnepitoisuutta sekä metalleja. Vesijärven tilan seurannalla pysytään selvillä Lahti Aquan ja Lahti Energian toiminnan mahdollisista vesistövaikutuksista ja sillä myös ennakoidaan ja ohjataan järven kunnostustoimenpiteitä.

Jäät liian heikkoja Vesijärven talviniittoihin

Vesijärven talviniittoja oli suunniteltu tehtävän reilut 19 ha kaikkiaan 15 eri kohteessa. Jäiden tulo kuitenkin viivästyi, ja tultuaan jäät myös lähtivät Vesijärvestä useampaan kertaan. Ruovikoissa jäät ovat usein ulappa-alueita heikompia normaalinakin vuonna, sillä pohjan läheisyys, runsas eloperäinen aines sekä mahdollinen kaasujen muodostuminen heikentävät jäätä. Heikon jäätilanteen vuoksi tänä talvena niittotöihin ei päästy ollenkaan.

Vesijärveltä niitettyä talviruokoa on viime vuosina käytetty esimerkiksi viherkattojen osana tai kasvualustan valmistamisessa. Talviniittojen jääminen väliin oli takaisku myös hyötykäytön edistämiselle.

Talviniiton tavoitteena järvessä on vähentää paikalleen mätänevän ylivuotisen ruo’on määrää. Linnuston kannalta tärkeillä alueilla tavoitteena on ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta. Talviniitto ei taannuta yhtä nopeasti kuin kesäniitto, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kuitenkin ehkäistä ruokoturpeen muodostumista, joka etenkin lahtialueilla voi johtaa ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi.

Kuva: Hydrokopterin avulla saatiin otettua maaliskuun vesinäyttteet. Kuva Eetu Savilahti/ KVVY Tutkimus.