Lopuillaan oleva vuosi on Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kymmenes toimintavuosi. Juhlavuosi heijastui säätiön tekemiseen monin tavoin. Vuoden varrelle oli ripoteltu erilaisia juhlavuoden tapahtumia kevättalven pilkkikisoista lokakuun lopun juhlaseminaariin. Vuoteen mahtui monia kohokohtia, ja kun luontoäitikin helli poikkeuksellisella auringolla ja lämmöllä vesienkäyttäjiä, niin mikäs siinä oli juhlavuotta vietellessä. Varsinkin, kun monista muista kohteista poiketen leväongelmat jäivät Vesijärvellä varsin vähäisiksi. Tyytyväisyyttä tosin hillitsi se, että Hollolan kuntakeskuksen tärkeä virkistyskohde, Vähä-Tiilijärvi, kukki harmillisesti monien vuosien jälkeen muidenkin järvien edestä. Vuoden 2019 aikana kiinnitetäänkin enemmän huomiota myös pienempiin järviin, joista monelle on saattanut kertyä hoitovajetta. Vesialueiden omistajien kanssa käydään keskusteluja toimenpiteiden kohdentamisesta ja niiden laajuudesta.

Kuluneen vuoden merkittävin muutos Vesijärven hoidossa oli kesähapetuksesta luopuminen. Järveä on hapetettu kohta kymmenen vuotta sekä kesäisin että talvisin, ja tämän vaikutukset on melko hyvin nähty. Nyt on aika siirtyä hapetuskokeilussa seuraavaan vaiheeseen ja jatkaa hapettimien käyttöä vain talvisin. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka muutos vaikuttaa järven toimintaan.

Vuoden aikana aloitettiin myös selvitykset kenties hyvinkin merkittävän uuden hoitotoimenpiteen teknisestä toteutettavuudesta ja taloudellisista reunaehdoista. Selvityksen alla on mahdollisuus imeä Enonselältä pois ravinteikkainta vettä, suodattaa siitä ravinteita pois ja laskea se niukkaravinteisempana takaisin järveen. Vastaavaa ajatusta on jo kokeiltu kuluvana kesänä pienimuotoisessa kokeilussa Kymijärvellä.

Säätiön kymmenvuotisjuhlien kunniaksi organisoitiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa kansainvälinen LahtiLakes 2018 -tutkijasymposio, joka keräsi runsaan ja tieteellisesti korkealuokkaisen osallistujajoukon. Symposiossa kuultiin lukuisia mielenkiintoisia esityksiä, käytiin hyödyllisiä keskusteluja ja luotiin uusia verkostoja ulkomaisiin huippuosaajiin. Heitä pyritään jatkossa osallistamaan Lahden seudun vesienhoitoratkaisujen suunnitteluun ja arviointiin.

LahtiLakes-symposion yhteydessä järjestettiin myös kaikille avoin ”Vesijärvi puhuttaa” -tilaisuus, jossa panelistit keskustelivat ajankohtaisista vesienhoidon teemoista ja vastailivat yleisökysymyksiin. Yhdessä Lahden seudun rotarien kanssa järjestetty tilaisuus onnistui erinomaisesti ja keräsi paikalle toistasataa asiasta kiinnostunutta.

Lokakuun lopulla juhlistettiin merkkivuotta Lahden Teollisuusseuran ja Vesijärvisäätiön yhdessä järjestämällä kutsuseminaarilla ”Miksi yritysjohtajan pitäisi kiinnostua ympäristöekonomiasta?”. Teollisuusseuran mahdollistamassa korkealaatuisessa tilaisuudessa kolme asiantuntijaa haastoi kuulijoita miettimään ympäristöön ja talouteen liittyviä kysymyksiä ja myös ympäristöliiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia.

Kuluvan vuoden aikana aloitti aktiivisen toimintansa Vesijärven petokalarahasto, jossa myös Vesijärvisäätiö on mukana. Tavoitteena on koordinoida, kehittää ja aktivoida vesialueiden omistajien petokalaistutuksia niin, että niistä saatava kokonaishyöty on sekä kalastajan että järven hoidon kannalta mahdollisimman hyvä.

Petokalojen lisäksi esille nousi myös särki, jonka arvonpalautus ruokakalana on hyvässä vauhdissa. Vesijärvisäätiö teetti juhlavuoden kunniaksi myyntiin ja liikelahjakäyttöön Pro Vesijärvi -savusärkisäilykkeitä, joita maistamalla voi todeta, kuinka erinomainen kala särki on. Ja sen maku ei heikkene, vaikka juhlavuosi päättyykin.

Heikki Mäkinen, ohjelmajohtaja