Vesijärven petokalarahasto istutti Kajaanselälle 9 700 ja Komonselälle 19 000 kuhanpoikasta. Näiden rahoitus tuli Kutajoen, Anianpellon ja Lumialan osakaskunnilta sekä Vesijärvisäätiön osuudesta. Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelman mukainen tavoitetaso istutuksille on 110 000 kuhanpoikasta, josta saavutettiin nyt neljännes.

Nyt istutetut kuhanpoikaset ovat peräisin Tampereen Pyhäjärvestä pyydetyistä emokaloista, jotka on pyydetty sumppuihin kudettamista varten. Kuhanviljelyssä kuha kutee sumpun pohjalla olevan riisijuurituron päälle. Sumpusta turo siirretään hautomoon ja sieltä luonnonravintolammikkoon. Kuteneet kuhat vapautetaan takaisin järveen ja luonnonravintolammikossa varttuneet poikaset istutetaan saman vuoden syksynä järviin. Vesijärvessä ei ole alkuperäistä kuhakantaa, vaan nykyinen luontaisesti lisääntyvä kuhakanta on kotiutettu 1980-luvulta alkaen. Runsaimmat poikasmäärät istutettiin 1987-1991 ja istutuksiin käytettiin Kokemäenjoen vesistöalueen kuhakantaa. 

Kuha lisääntyy Vesijärvellä luontaisesti, mutta lisääntyminen ei ole kovin tehokasta joka puolella järveä. Koeverkkokalastuksessa kuhan kappalemääräinen yksikkösaalis Vesijärvellä jää 10-15 kertaa pienemmäksi kuin esimerkiksi Kymijärvellä, jossa kuha lisääntyy tehokkaasti luontaisesti. Nyt toteutetuilla kuhaistutuksilla voidaan kuitenkin lisätä kuhasaalista tuhansilla kappaleilla, eli lisää elämyksiä ja lähiruokaa on tiedossa lukuisille Vesijärven kalastajille.

Istutukset voivat parhaimmillaan lisätä kuhasaalista 100-200 kg tuhatta istukasta kohden. Yksi kuha tarvitsee karkeasti noin 4 kg ravintokalaa kasvaakseen kilon painoiseksi, joten tuhannella istukkaalla aikaansaatu 150 kilon kuhasaalis on syönyt karkeasti 600 kg vähäarvoista kalaa. Tuhat kuhaistukasta maksaa noin 200 euroa, joten istutetun kuhan syömälle kalakilolle tulee hintaa n. 30-40 senttiä, joka on edullisempi kuin esimerkiksi hoitokalastuksesta maksettava korvaus. Kuhan ravinto on kuitenkin pääasiassa kuoretta ja ahventa, joten ei voida ajatella että kuhaistutukset olisi täysin sama asia kuin hoitokalastus. Istutukset auttavat vesienhoidollisten tavoitteiden saavuttamisessa ja ovat yksi keino Vesijärven runsaan kuorekannan hyödyntämiseen.

Vesijärven petokalarahasto lyhyesti

Vesijärven hoidon keskeisiin tavoitteisiin kuuluu monipuolinen kalasto, jossa kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti. Petokalakannan vahvistamiseksi on perustettu petokalarahasto, jonka kautta saadaan tehtyä petokalaistutuksia keskitetysti sekä lisättyä istutusten tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta.

• Istutukset 2018
• Istutustavoitteet 2018
• Vesijärven petokalarahaston neuvottelukunta

Lisätiedot:

Matti Kotakorpi  
petokalarahaston rahastonhoitaja 
matti.kotakorpi(a)lahti.fi
050 5391696

Heikki Mäkinen 
ohjelmajohtaja
heikki.makinen(a)vesijarvi.fi
040 514 8513