Valitse sivu

Luonnontieteen kandidaatti Launo Pulli selvittää pro gradu -työnään, kuinka syksyn piilevien esiintymismaksimi kehittyy. Työssään hän keskittyy erityisesti pyydysten likaantumiseen. Piilevät ovat mikroskooppisia kasveja, joilla on soluseinissään paksu piikerros. Ne ovat keskeinen osa järven ravintoverkkoa, sillä ne ovat hyvää ravintoa eläinplanktonille. Muihin leviin verrattuna piilevät kasvavat tehokkaasti alhaisessa lämpötilassa ja heikossa valaistuksessa. Siten niiden esiintymät tyypillisesti ajoittuvat keväälle ja syksylle.

Piilevä aiheuttaa haittaa kalastajille

Viime vuosina Vesijärvellä on esiintynyt syksyisin erityisesti Aulacoseira -piilevää, jonka solut muodostavat ketjuja. Se tarttuu tehokkaasti pyydyksiin, kuten verkkoihin ja rysiin, tehden ne erittäin raskaiksi käsitellä ja puhdistaa. Piilevät näkyvät ruskeana limaisena kerroksena havaksen päällä. Ne eivät tuota myrkkyjä, mutta voivat haista pahalle runsaana esiintyessään. Työssään Launo Pulli käyttää 50 cm x 50 cm kokoisia koehavaksia piilevien kasvualustoina (Kuva). Eri syvyyksille asennetut havakset pyydystävät levää vuorokauden ajan. Koe toistetaan kahden viikon välein syksyn ajan.

Veden liukoinen pii ja sekoittumisolot – maksimin mahdollistajat?

Piilevät ovat piikuorensa vuoksi painavia, joten ne painuvat pohjaan ilman veden jatkuvaa sekoittumista. Syksyllä veden viilenemisen ja tuulten aikaansaama kiertoliike saattaa olla ratkaiseva tekijä Vesijärven piilevämaksimin muodostumisessa. Aulacoseira -levien tiedetään viettävän toisinaan osa elinkierrostaan pohjan tuntumassa, josta sekoittuminen voi nostaa sekä leviä että ravinteita ylempiin vesikerroksiin. Piilevien tiedetään myös olevan erityisen herkkiä veden piipitoisuudelle ja niiden kasvun loppuvan heti liukoisen piin myötä. Tässä tutkimuksessa selvitetään näiden tekijöiden yhteyttä Vesijärven syksyisen piilevämaksimin kehitykseen.

Myös kalastajilta pyydetään havaintoja verkkojen likaantumisesta

Havastutkimuksen koelinjat sijaitsevat Kajaanselällä sekä Enonselällä. Verkkojen likaamisilmiön ajankohtaa ja voimakkuutta järven eri osissa voidaan tehokkaasti selvittää myös kalastajien kirjaamien havaintojen avulla. Viime syksynä jaossa oli lomakkeita, joihin Vesijärvellä kalastava voi kirjata omat likaantumishavaintonsa. Lomakkeita saa tilattua ottamalla yhteyttä Mirva Ketolaan. Lomakepaketti sisältää ohjeet sekä palautuskuoren. Selvitys on osa Leader-rahoitteista HolaLake-hanketta.

teksti: Pauliina Salmi

Lisätiedot:

Luk Launo Pulli (pro gradu -tutkimus)
launo.pulli(a)helsinki.fi
Helsingin yliopisto/Ympäristöekologian laitos

Professori Lauri Arvola (työn vastuuohjaus)
lauri.arvola(a)helsinki.fi
Helsingin yliopisto/Lammin biologinen asema

Yliopistonlehtori Pauliina Salmi (työn ohjaus, levien ekologia)
pauliina.u.m.salmi(a)jyu.fi
Jyväskylän yliopisto/Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Vesistöasiantuntija, FT, Mirva Ketola (työn ohjaus, projektin hallinta)
mirva.ketola(a)vesijarvi.fi
puh. 044 973 5137
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö