Symposium toi alan asiantuntijat ympäri maailman yhteen. Järvikunnostuksen tapaustutkimuksia oli esillä Serbiasta Kiinaan ja Suomesta Uuteen Seelantiin.

– Kuulimme tuoreimmista tuloksista ja ideoista järvien kunnostuksessa. Oli tosi mielenkiintoista havaita, miten erilaisia kunnostushaasteet ovat eri maissa. Itse vesiekosysteemit ovat luonnollisesti erilaisia, mutta myös kunnostusten hallinnointi eroaa kovasti eri puolilla maailmaa, totesi symposiumin järjestelytoimikunnan vetäjä apulaisprofessori Tom Jilbert Helsingin yliopistosta.

Jilbertin mukaan asiantuntijat oppivat paljon toisiltaan Lahden symposiumin aikana. Tiedon vaihto hyödyttää tulevina vuosina myös Suomen järvien kunnostusstrategioiden laadintaa.

Konkreettisena esimerkkinä muutama kansainvälisistä tutkijoista kävi symposiumin jälkeen erikseen tutustumassa Kymijärvi-hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan ravinteikkaan alusveden puhdistamista pumppaamalla sitä suodattimeen, josta puhdistettu vesi palautuu viivytysaltaan kautta takaisin järveen.

Osanottajat olivat siinä määrin tyytyväisiä tapahtuman antiin, että loppukeskustelussa toivottiin jatkuvuutta Lahti Lakes -symposiumille.

– Tällaiselle järvikunnostuksen tutkimukseen ja uusiin käytäntöihin painottuvalle kansainväliselle kongressille tuntuu olevan tilausta, pohti Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Symposiumiin liittyvistä tieteellisistä artikkeleista kootaan Hydrobiologia-lehden erikoisnumero, joka ilmestyy vuonna 2019. Kaikki symposiumin abstraktit ovat vapaasti luettavissa netissä.

Symposiumin pääjärjestäjiä olivat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja Helsingin yliopisto. Sitä tukivat Maj ja Thor Nesslingin säätiö, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Lahden kaupunki.

 

Lisätietoja:

Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
heikki.makinen@vesijarvi.fi
puh. 040 514 8513

Tom Jilbert
apulaisprofessori
tom.jilbert@helsinki.fi
puh. 029 4157923