Suunniteltuja niittoalueita, joille on haettu niittolupa ELY-keskukselta  on 19 kpl. Ne on valittu kartoituksen ja osakaskunnilta saatujen ehdotusten perusteella. Vesialueen omistajiin ollaan yhteydessä työn edetessä ja samalla sovitaan niittojätteen käsittelystä. Niittojäte kuljetetaan useimmilta alueilta hyötykäyttöön. Niitettäväksi suunniteltu alue on noin 19 hehtaaria. Lopullinen niitettävä ala riippuu mm. lumen määrästä ja jäätilanteesta.

Talviniitot vähentävät keväällä rantaan ajautuvaa, jään katkoman ruokomassan määrää tai tiheissä ruovikoissa paikalleen mätänevän ylivuotisen ruo’on määrää. Talviniitto ei juuri vaikuta seuraavan vuoden kasvuun, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua.

– Pitkällä aikavälillä tavoitteena on ehkäistä ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi, kertoo vesistöasiantuntija Mirva Ketola.

Linnuston kannalta tärkeillä alueilla niitoilla edistetään ruovikkoalueiden monimuotoisuutta. Näillä alueilla niitetään pääsääntöisesti ruovikkoon väyliä. Väylää niitetään etenkin vesijätön ja ruovikon rajalle rannansuuntaisesti. Ruovikkolinnuston tai viitasammakon ja sudenkorentojen kannalta tärkeissä ruovikoissa jätetään osia ruovikosta aina niittämättä ja niitto tehdään 3-5 vuoden välein kaistaleittain.

Niitot toteuttaa HotMill Oy. Risto Kauhala kertoo, että lunta ja sohjoa on ollut jonkin verran, mutta työ on sujunut hyvin. Hot Mill Oy:n niittokoneen niittopöytä on tälle kaudelle muunnettu pääosin alumiiniseksi ja leikkuuleveyttä on hivenen kavennettu, joten kone on keventynyt.

Talviniitot toteutetaan osana kansainvälistä Leader-rahoitteista Järven kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen – HolaLake -hanketta, jonka Vesijärveen kohdistuvaa osiota rahoittavat Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry maaseuturahaston varoista.

Lisätietoja:

vesistöasiantuntija 
Mirtva Ketola
mirva.ketola(a)vesijarvi.fi
044 973 5137