Vesijärvelle suunniteltu osuus koostuu neljästä työpaketista, jotka on esitelty alla. Lisäksi tehdään hankepartnereiden kanssa yhteisiä toimia. Tutustu muiden partnereiden paikallisiin toimenpiteisiin hankkeen englanninkielisillä sivuilla.
Työpaketti 1: Ulkoisen kuormituksen vähentäminen
Odotettu tulos: Tehokkaammat ulkoisen ravinnekuormituksen pienentämistoimet ja vähentynyt ulkoinen kuormitus. Paikalliset asukkaat tiedostavat ulkoisen kuormituksen vähentämisen tärkeyden järvien kunnostamisessa.
Paikalliset toimenpiteet:
Vesijärvellä on viime vuosikymmenen aikana rakennettu noin 30 laskeutusallasta tai kosteikkoa, joiden tehokkuudesta ja tämän hetkisestä toimivuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa selvitetään vesiensuojelurakenteiden toimivuutta, eli kykyä pidättää ravinteita ja kiintoainetta. Samalla kerätään arvokasta tietoa siitä, minkä tyyppiset rakenteet toimivat parhaiten, ja millä tavalla vesiensuojelurakenteiden tehoa voitaisiin parantaa. Tavoitteena on myös tuottaa kustannustehokkaita menetelmiä kosteikkojen toimivuuden tarkkailuun, sekä helppoja työkaluja maanomistajille vesiensuojelurakenteiden kunnon seurantaan.
Toimiva peruskuivatus on keskeistä maan hyvän mururakenteen säilymisessä ja ravinteiden pidättämisessä peltomaassa. Vesijärven valuma-alueella on paikoin ongelmia peruskuivatuksessa ja peltomaan vuokraustoiminnan yleistyessä on kertynyt ns. ”korjausvelkaa”. Valtaojien perkaukset toteutetaan usein kaivamalla syvät, jyrkkäreunaiset ojat, joissa tapahtuu merkittävää ojanreunojen sortumista ja eroosiota. Hankkeen tarkoituksena on tiedottaa ojitusyhtiöitä luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä sekä toteuttaa pilottiluontoisesti luonnonmukainen peruskuivatushanke, joka toimii tiedotustyössä esimerkki- ja tutustumiskohteena.
KV-hankkeen yhteiset toimenpiteet:
– Työpaja ulkoisen kuormituksen pienentämisestä. Hankkeessa selvitetään minkälaisia ratkaisuja muissa hankekohteissa (Suomessa ja Ruotsissa) on toteutettu. Jaetaan kokemukset hyvistä, toimiviksi todetuista menetelmistä ja mietitään yhteisissä työpajoissa, minkälaisia uusia menetelmiä ravinteiden poistoon/kierrätykseen voitaisiin löytää.
– Laaditaan tehokkaimpien toimenpiteiden yhteenveto jatkokäyttöä varten.
– Huolto-ohje maanomistajille vesiensuojelurakenteiden huoltoa ja kunnontarkkailua varten.
Työpaketti 2: Kalakantojen hoito
Odotettu tulos: Järvellä toimiville kalastusyhteisöille konkreettiset, tietoon pohjautuvat työkalut vesienhoidon tukemiseen. Parantuneet kalastusmahdollisuudet.
Paikalliset toimenpiteet:
Särkikalojen liikkeiden tunteminen on tärkeää niiden hallitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden (hoitokalastus ja petokalakantojen vahvistaminen) suunnittelussa. Myös kuhan liikkumista selvitetään kalastuksensäätelyn tueksi. Kalojen liikkeiden selvittämiseksi vuonna 2017 merkitään 1500 kalaa (särki, lahna, kuha) T-Bar-merkeillä. Merkintöjen tuloksista tehdään vuonna 2018 tutkimusraportti, johon sisällytetään myös vuoden 2016 pilottivaiheen merkintöjen (1500 kalaa) tulokset. Hoitokalastuspyynnin yhteydessä uudelleen saaliiksi jääneet kalat pyritään vapauttamaan, kun kalan pituus ja merkin yksilönumerot on kirjattu talteen. Merkintätutkimuksesta tiedotetaan aktiivisesti, jotta merkkipalautuksien määrää saataisiin kasvatettua. Kaikki järven kalastajat ovat tärkeitä tutkimustiedon keräämisessä. Kuka tahansa voi palauttaa merkityn kalan tiedot luonnonvarakeskuksen palautusjärjestelmän kautta, jolloin palauttaja saa automaattisesti palkkion sekä kalan merkintätiedot. Kalojen liikkeistä saatava uusi tutkimustieto voi yhdistää järven toimijoita. Eri vesialueiden välillä liikkuvat kalat korostavat eri alueiden toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä ja lisäävät kokemusta yhteisestä asiasta.
Tehostetaan särkikalojen hoitopyyntiä rakentamalla talkootyönä tehokkaampia rysiä. Talkootyönä valmistetaan yleishyödylliseen käyttöön 4 kpl isorysiä, joilla on mahdollista kalastaa tehokkaasti pyydyksiä limoittavista levistä huolimatta. Rysät valmistetaan harvemmasta hapaasta, kuin aiemmin käytössä olleet mallit.
Osallistutaan LUVY:n toteuttamaan kirjanpitokalastuksen tiedonkeruumenetelmien kehittämistyöhön. Tavoitteena on kehittää houkutteleva kirjanpitokalastusmenetelmä, joka palvelee kirjanpitokalastajaa ikään kuin saalispäiväkirjana. Nettipohjainen järjestelmä voisi houkutella kirjanpitokalastajiksi myös nuorta väkeä.
KV-hankkeen yhteiset toimenpiteet:
– Yhteisessä työpajassa jaetaan kokemukset tehokkaista hoitokalastuskeinoista.
– Laaditaan yhteenveto hyvistä käytännöistä kalakantojen hoidossa rehevöityneissä järvissä. Tiedotetaan petokalakantojen tarjoamien ekosysteemipalvelujen mahdollisuuksista rehevöityneen järven kunnostuksessa ja hoidossa.
– Yksinkertaiset ohjeet vähäarvoisen kalan pyydystämiseen ja hyödyntämiseen kotikeittiössä.
Työpaketti 3: Vedenlaatu ja planktonyhteisöt
Odotettu tulos: Ymmärrys haitallisten leväkukintojen esiintymisestä ja kunnostustoimien kohdentamistarpeesta järven eri osissa. Paikallisista ihmisistä koostuvan levätilanteen seurantaverkoston luominen Vesijärvelle.
Paikalliset toimenpiteet:
a) Kunnostustoimenpiteiden kohdentaminen Vesijärven eri osissa
Vesijärven eri selät eroavat toisistaan syvyyssuhteiltaan, veden laadultaan, kuormitukseltaan ja todennäköisesti myös kalastoltaan. Hankkeessa pyritään arvioimaan tarkemmin ulkoisen kuormituksen ja ravintoverkkovaikutusten merkitystä leväkukintojen synnyssä Vesijärven eri selillä, jotta soveltuvimmat kunnostustoimenpiteet voidaan täsmentää Vesijärven eri osiin. Työssä käytetään aiemmin kerättyä sekä tässä hankkeessa kerättävää aineistoa.
b) Pyydyksiä limoittavien levien esiintyminen
Syksyiset piileväkukinnot ovat haitanneet hoitokalastusta Vesijärven eri osissa jo useamman vuoden ajan. Hankkeessa selvitetään yhdessä järven käyttäjien kanssa ilmiön laajuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämä tehdään järjestämällä kalastajien toteuttama seuranta ja raportointi pyydysten limoittumisesta. Samalla tehdään havaskokeita. Haetaan keinoja ongelman ratkaisemiseksi.
c) Kansalaisseurannan kehittäminen
Hankkeessa rohkaistaan tiedotuksen avulla paikallisia järven käyttäjiä, ranta-asukkaita ja mökkiläisiä tekemään ilmoituksia ja viemään näytteitä leväkukinnoista ELY-keskukselle. Lisäksi edistetään järviwikin käyttöä leväseurannassa järjestämällä pihabongauspäivän kaltaisia leväbongauspäiviä. Tavoitteena on saada kattavampaa tietoa järven eri osien levätilanteesta sekä innostaa ihmisiä järven seuraajiksi ja tekemään säännöllistä näkösyvyysmittausta.
KV-hankkeen yhteiset toimenpiteet:
– Yhteisessä työpajassa jaetaan kokemukset leväkukinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
– Laaditaan yhteenveto leväkukintojen kehittymisestä.
– Laaditaan yksinkertaiset ohjeet veden laadun kansalaisseurantaan.
Työpaketti 4: Vesikasvillisuuden hoito
Odotettu tulos: Vesikasvillisuuden niittotarve ja niiton vaikuttavuus. Niitetyn materiaalin jatkokäytön edistäminen.
Paikalliset toimenpiteet
a) Niittosuunnitelmien päivittäminen
Ruovikoiden niitolla voidaan edistää veden virtausta, kalojen kutualueita, lintujen pesimäalueita sekä rantojen virkistyskäyttöä estämällä umpeenkasvua. Hankkeen tavoitteena on löytää suositukset, jolla nämä eri näkökohdat ruovikoiden hoidossa tulevat huomioiduksi. Tämä edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Näkemyksiä kartoitetaan kahdessa työpajassa, johon kutsutaan eri intressiryhmien edustajat. Työpajojen pohjalta päivitetään kesä- ja talviniittosuunnitelmat Vesijärvelle.
b) Ruovikoiden talviniitto
Hankkeessa toteutetaan talviniittoa vesialueen omistajien kanssa sovituilla kohteilla. Samalla edistetään talviniittoon soveltuvan välineistön kehittämistä ja seurataan niiton vaikuttavuutta.
c) Niitetyn ruokomassan käyttö raaka-aineena
Edistetään niitetyn ruokomassan käyttöä raaka-aineena paikallisissa yrityksissä. Ratkotaan logistiikkaan liittyviä ongelmia.
KV-hankkeen yhteiset toimenpiteet:
– Yhteisessä työpajassa kootaan tieto vesikasvien niittomenetelmistä ja niiton vaikuttavuudesta.
– Laaditaan synteesi kasvimassan poiston vaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista.
– Laaditaan yksinkertaiset ohjeet omatoimiseen rannan hoitoon ranta-asukkaille tai yhdistyksille.
