Kymijärven Rekolanpohjassa kesällä 2017 tehdyssä sedimenttitutkimuksessa selvitettiin sedimentin ja vesipatsaan ravinne- ja mineraalipitoisuuksien avulla mahdollisuuksia kunnostaa järveä pumppaamalla alusvettä ja eristämällä siitä ravinteita. Tutkimus toimi tärkeänä esiselvityksenä vuosina 2018–2019 toteutettavalle ympäristöministeriön rahoittamalle kärkihankkeelle nimeltään Kymijärvi-hanke.

Kesän 2017 mittausten perusteella alusveden fosfaattipitoisuus nousee nopeasti järven lämpötilakerrostuneisuuden muodostumisen ja sitä seuraavan hapettomuuden myötä. Suurimmat fosfaattipitoisuudet alusvedessä ja fosfaatin vapautumisnopeudet sedimentistä vesipatsaaseen mitattiin järven syvimmältä alueelta keskikesällä veden ollessa lämpimimmillään. Tällöin orgaanisen aineksen hapeton hajotus oli tehokkaimmillaan ja merkittävin tekijä fosfaatin vapautumiselle. Tutkimuksen mukaan ravinnepitoista alusvettä on kannattavaa pumpata järven syvänteestä puhdistettavaksi koko kerrostuneisuuskauden ajan.

Keväällä 2018 tullaan Rekolanpohjaan rakentamaan pumppaus- ja suodatuslaitteisto, jota testataan kesän aikana. Tavoitteena on pumpata fosfaattipitoista alusvettä kalsiumhydroksidi-käsittelyn jälkeen hiekkasuodattimeen, joka pidättää saostuneen fosforin. Tämän jälkeen puhdistettu vesi palautetaan Kivipuron kosteikon ja viivytysaltaan kautta takaisin Rekolanpohjaan ja suodattimeen jääneitä ravinteita hyödynnetään maanparannusaineena.

Lisätietoja:

• professori Jukka Horppila, puh. 050 4486473, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
• dosentti Juha Niemistö, puh. 050 3199403, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
  sähköpostit etunimi.sukunimi(a)helsinki.fi