Mennyt talvi oli Vesijärvellä jääpeitteisen kauden pituudeltaan normaali. Järvi jäätyi 1.12.2016 ja jäät lähtivät 22.4.2017. Jäitä oli 142 vuorokautta, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 145 vuorokautta.

Vuosina 2006, 2007, 2011 ja 2013 oli ensimmäistä kertaa yli satavuotisena havainnointiaikana syksyjä joina jäätyminen siirtyi seuraavan vuoden alkuun. Syksyllä 2013 järvi ehti joulukuun alussa jäätyä, mutta jäät lähtivät joulun alla.

Jääolot vaikuttavat järveen monella tavalla. Viime talvena oli lumipeite jään päällä pitkään olematon ja lopputalvestakin hyvin ohut. Tällöin valoa oli jään alla runsaasti, jolloin kalatkin olivat enemmän liikkeessä. Tämä näkyi hyvinä hoitokalastuksen särkisaaliina. Saalista saatiin toimitettua runsaasti hyötykäyttöön. Toisaalta jään alla pystyi kasvamaan runsaasti kasviplanktonia ja piilevämäärät olivatkin poikkeuksellisen korkeita, mutta romahtivat myös tavallista aikaisemmin eli selvästi ennen jäidenlähtöaikaa. Maaliskuun vesinäytteissä levä näkyi poikkeuksellisen korkeina sameusarvoina ja kohonneena pH-lukuna.

Talvella tarvittiin kolmea hapetinta

Talvinen Enonselän syvänteiden hapetus pyrittiin säätämään riittäväksi, mutta ei tarpeettoman suureksi. Kahdeksasta hapettimesta pidettiin tammikuun puolestavälistä lähtien kolmea pyörimässä. Happitilanne pysyi koko talven hyvänä.

Myllysaaren syvännettä ei talvella hapetettu. Vaikka alusvesi ei ehtinytkään hapettomaksi, oli maaliskuun loppupuolella rauta, mangaani ja fosfori alkaneet vapautua sedimentistä veteen. Myllysaaren syvänteen kloridipitoisuus oli kaksinkertainen Kajaanselkään verrattuna. Leutona talvena katuja suolattiin paljon ja valumavesiä kertyi runsaasti. Tulokset antavat vahvistusta aikomukselle tehostaa kaupungin hulevesien käsittelyä. Kaupungin ympäristöpalveluilla on käynnissä hallitusohjelman kärkihankerahoitusta saanut projekti, jossa iso osa keskustan hulevesistä johdetaan tulevaisuudessa Länsi-Hennalaan käsiteltäväksi ja sieltä edelleen Porvoonjokeen.

Seuranta käynnistyi toukokuun alussa

Automaattiset vedenlaadun seuranta-asemat asennettiin toukokuun alussa entisiin paikkoihinsa Vesijärvellä ja Kymijärvellä sekä kolmeen Vesijärven lasku-uomaan. Jäiden lähtö runnoi ympärivuotista Lankiluodon hissiasemaa, joten siellä mittauksen käynnistyminen viivästyy. Tänä kesänä kaupungin hulevesiä aletaan tarkkailla automaattisilla näytteenottimilla ja kenttämittareilla kahdesta hulevesiviemäristä Rantakartanon luoteispäästä. Rantakartanon kaava-alueella on katurakentaminen ja pilaantuneiden maiden puhdistus käynnissä. Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Kuiva alkukesä on auttanut pitämään kuormituksen kurissa.

Ympäristöpalvelut ottaa tänä vuonna vesinäytteitä maaliskuussa ja elokuussa 14 järveltä Lahdessa ja viideltä järveltä Hollolassa. Näistä tarkkailuista voi lukea lisää Vesijärvi-ohjelmasta.

Tarkkailujen puolella tästä vuodesta on tulossa muutenkin vilkas. Kymijärvellä tehdään perusteellinen sedimenttitutkimus Helsingin yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää toimiva sedimentin kunnostusmenetelmä, jolla järven tila saataisiin paremmaksi. Vesijärvellä jatketaan pohjaeläin-, kalasto- ja eläinplanktonseurantoja.

Lopuksi voisi pohtia, miten kylmä alkukesä tulee näkymään veden laadussa. Kevät 2013 oli lämmin ja Vesijärvi kerrostui nopeasti. Tämän seurauksena alusvesi jäi kylmäksi. Happitilanne oli siten luonnostaan hyvä: happea kuluttava hajotustoiminta oli hidasta ja kylmässä vedessä on liuenneena enemmän happea kuin lämpimässä. Tästä hyötyivät myös lohikalat etenkin kuore. Tämän kevään kylmyyden takia vedet ovat kiertäneet ja vaikka pinnan lähellä on vesi kylmempää kuin normaalisti, on pohjan läheinen vesi normaalia lämpimämpää. Vuonna 2013 alusvesi oli kesäkuun noin 7-asteista, nyt jo noin 10-asteista. Myllysaaren vesimassat pyörähtivät 1.6. ja seuraavan päivän myräkässä sekoittuivat syvemmätkin alueet. Alusvesi lämpeni noin 12-asteiseksi. Hapetustarve on loppukesästä luultavasti tavallista suurempi. Happitilanteen ja sinilevän määrän kehittyminen on kuitenkin vielä pitkälti riippuvainen kesän tulevista säistä.

 

Lisätiedot:

Ismo Malin
vesiensuojelupäällikkö
Lahden ympäristöpalvelut
ismo.malin(a)lahti.fi
puh. 050 5259579