Rehevä Kymijärvi soveltuisi kemiallisen kunnostuksen kohteeksi, koska tällä hetkellä järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kohtalaisen alhaisella tasolla. Kemikaalisaostuksella saataisiin sidottua järvessä jo olevia ravinteita. Jos kunnostusvaikutus kestäisi vuoden tai kaksi reilun kahden miljoonan hintalappu olisi korkea.

– Tilanne voisi olla toisenlainen, jos järvi pysyisikin paremmassa kunnossa esimerkiksi kymmenen tai viisitoista vuotta, pohtii Mäkinen.

Littoistenjärveä koskevassa kirjoittelussa on jo nyt, vain tovi kemikaalikäsittelyn jälkeen, näkyvissä hiukan pettynyt sävy, kun näkösyvyys onkin enää ”vain” 2-3 metriä. Se ei ole kuitenkaan Littoistenjärvelle huono lukema.

Matjärvi reagoi samoin kuin Littoistenjärvi

Lahden seudulla alumiinikloridikäsittelyä kokeiltiin kesällä 2013 Hollolan Matjärvellä. Tarkoituksena oli testata käsittelyn vaikutuksen kestoa maatalousalueen keskellä olevassa järvessä. Aivan kuten Littoisissa, Matjärven näkösyvyys parani välittömästi 0,6 metristä kahteen metriin, mikä on yli metrin enemmän kuin aiemmin oli kertaakaan mitattu. Matjärven vesi pysyi kesäkuun puolivälissä tehdyn käsittelyn jälkeen kirkkaana heinäkuun loppuun saakka, jonka jälkeen näkösyvyys huononi 1,5 metriin. Tämä tilanne säilyi ennallaan ensimmäisen avovesikauden loppuun. Seuraavana talvena näkösyvyys oli enää metrin luokkaa ja jatkoi pienenemistään. Loppukesästä Matjärven näkösyvyys oli tasaantunut 0,7 metrin tasolle, eli palannut kunnostusta edeltävään tilanteeseen. Järveä käyttävien kokemus käsittelystä on kuitenkin edelleen positiivinen ja he ovat raportoineet siitä olleen selviä hyötyjä esimerkiksi kalastolle. Matjärven käsittelyn kustannukset olivat noin 50 000 euroa.

Alumiinikloridikäsittelyllä voi odottaa olevan pitempiaikaisia hyötyjä sellaisissa kohteissa, joissa järveen tuleva ravinnekuormitus on vähäistä. Kemikaali pystyy saostamaan fosforia vain annostustaan vastaavan määrän. Fosforin lisäksi alumiinikloridi saostaa vedestä myös humusta, mikä edelleen lisää kemikaalin vettä kirkastavaa vaikutusta. Veden kirkastuminen antaa vesikasveille paremmat kasvuedellytykset, mikä voi osaltaan johtaa planktonlevien vähenemiseen, kun ravinteista syntyy kilpailua. Kun saostuspotentiaali on käytetty loppuun, ei kemikaalilla ole enää vaikutusta ravinteiden määrään ja järveen tulevat uudet ravinteet ovat taas rehevöittämässä järveä.

Lisätiedot:

ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen
heikki.makinen(a)vesijärvi.fi
puh. 040 5148513