Vesijärven osalta hoitotoimenpiteiden painopisteitä ovat edelleen Enonselän hapetus, hoitokalastuksen intensiteetin nostaminen Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelman edellyttämälle tasolle sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Myös Enonselän hulevesikuormituksen vähentämiseen panostetaan entistä enemmän. Näiden rinnalla haetaan aktiivisesti myös uusia välineitä vesien hoitoon. Lisäksi viestinnän rooli yleistä vesienhoitomyönteistä ilmapiiriä tukevana toimintana on merkittävä.

– Jatkossa tulee olemaan entistä suurempi tarve sille, että löydetään paikallisia toimijoita, jotka aktiivisesti ovat mukana toteuttamassa toimenpiteitä. Tätä voidaan edistää esimerkiksi viestinnällä, yhteisellä toimenpiteiden suunnittelulla sekä jakamalla avustuksia Vesijärviohjelman toteuttamiseen paikallistasolla, sanoo ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Nyt vuoteen 2018 asti ulottuvan ohjelman toteuttamisalue laajeni vuoden 2016 alun kuntaliitosten myötä entisten Nastolan ja Hämeenkosken alueille. Erityisesti entisen Nastolan kunnan alueella on huomattava määrä paikallisesti ja alueellisestikin merkittäviä hoidon tarpeessa olevia vesistökohteita, myös virtavesiä. Samalla pyritään kuitenkin huolehtimaan siitä, että Vesijärven hoidon yhteinen tekeminen ja koordinointi säilyvät koko alueella, vaikka seudullinen ympäristötoimi onkin purkaantunut.

– Nastolan vesien osalta yksi merkittävä kokonaisuus on järviketjun vedenkorkeuden mahdollinen uudelleen määrittely, toteaa Mäkinen.

Vesijärven lisäksi ohjelma sisältää tietoja 18 muun järven tilasta ja esityksiä seuranta- ja hoitotoimenpiteiksi. Muut järvet ovat Alasenjärvi, Kymijärvi, Kärkjärvi, Kukkaset, Kivijärvi, Oksjärvi, Salajärvi, Ruuhijärvi, Sylvöjärvi, Joutjärvi, Työtjärvi, Arkiomaanjärvi, Tiilijärvet, Merrasjärvi, Kutajärvi, Hahmajärvi, Matjärvi ja Valkjärvi.

Niittoon ja hoitokalastukseen uusia toimintamalleja

Kiertotalous tarjoaa uusia malleja myös kustannustehokkaaseen vesienhoitoon. Vesikasvien kesä- ja talviniitot tuottavat biomassaa, jolla on uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Sama koskee hoitokalastusta, jossa mm. särjen elintarvikekäyttö on nyt nousussa. Näiden prosessien kehittymistä alueella pyritään vahvasti edistämään myös Vesijärvi-ohjelman keinoin.
– Kun aiemmasta niittojätteestä tai entisestä roskakalasta tulee jalostukseen kysyttyjä raaka-aineita, se tuottaa kustannushyötyjä myös järven hoitotoimiin, ennakoi Heikki Mäkinen.

Lahden ympäristöpalveluiden, Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa koottu ohjelma on luettavissa täällä.

 

Lisätietoja:

ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, heikki.makinen@vesijarvi.fi, 040 514 8513
vesistöasiantuntija Mirva Ketola, mirva.ketola@vesijarvi.fi, 044 973 5137