Valitse sivu

Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä Nastolan järvet tulevat myös Vesijärvisäätiön toiminnan piiriin. LSYP on Nastolassa toiminut jo vuosia, joten järvet ja niiden tila ovat tuttuja kaupungin vesiensuojeluväelle.

– Tulevan hoito-ohjelman valmistelua silmällä pitäen haluamme kuulla ranta-asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien tarpeita, kertoi ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöltä.

Mäkisen mukaan Nastolan järvien hoitoon saadaan lisäresursseja säätiön myötä, mutta rajallisten resurssien kanssa ollaan tekemisissä jatkossakin. Eri järville kohdennettavien toimenpiteiden lisäksi Nastolaan tullee mm. automaattisia veden laadun seurannan mittauslauttoja.

– Jos paikallisia tukijoita Nastolasta löytyy joko yritys- tai yksityispuolelta sekä kiinnostusta ja talkoohenkeä, niin se aina auttaa asiaa, totesi Mäkinen ja pyysi kertomaan toiveita vesikasvienniitto-, vieraslajien kitkentä- ym. kunnostuskohteista Vesijärvisäätiölle.

 

Erityisesti Kymijärvi, Salajärvi ja Ruuhijärvi puhuttivat

Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalveluista totesi, että Nastolan kunnassa on suhtauduttu myönteisesti vesien hoitoon ja seurantaan. Tavoitteena on, että vesistöjen ekologinen tila saataisiin nousemaan hyvään tai erinomaiseen.

– Nyt tilanne on heikoin Kymijärvellä, joka on välttävässä tilassa, Ruuhijärvi ja Salajärvi ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Iso Kukkanen puolestaan on karu ja syvä ja hienossa kunnossa. Ainakin näillä järvillä tulee olemaan jatkossakin seurantatarvetta.

Kymijärvellä on hapetettu, hoitokalastettu ja kokeiltu kemiallista saostusta ja työ tulee jatkumaan. Sylvojärvellä on puolestaan parhaillaan rakenteilla Sammalsillansuon kosteikko, jossa tavoitteena on saada valumavedet hallintaan.

Erityisesti Salajärven ja Ruuhijärven vedenpintojen alhaisuus keskustelutti. Myös syitä keväästä noin metrin laskeneisiin veden pintoihin pohdittiin ja arvailtiin. Monet Nastolan järvistä ovat matalia ja normaalivuodesta 30-40 cm:n veden pinnan lisäalentuminen siirtää rantaviivan paikoitellen todella kauas.

Yleisöstä arveltiin, että 30-40 sentin järvien pinnan nosto ei aiheuta alueella vastustusta. Vedenpinnan nostoon vaaditaan kuitenkin aluehallintoviraston lupa, joka on pitkäkestoinen prosessi ja tulee selvityksineen maksamaan usean kymmenen tuhatta euroa.

 

Aloitteita vesistönhoitokohteiksi voi jättää myös sähköpostitse info@vesijarvi.fi

Kuva: Nastolassa on myös hienoja virtavesikohteita, kuvassa Immilänkoski.