Keskustelutilaisuudet Paimelanlahden ja Vähäselän pirstaleisen vesialueiden omistuksen kehittämiseksi jatkuivat maaliskuun lopussa. Tilaisuuksiin osallistui kuutisenkymmentä asiasta kiinnostunutta vesialueen omistajaa tai osakasta. Osallistujista enemmistö oli ison osakaskunnan muodostamisen kannalla, mutta kriittisiä puheenvuorojakin kuultiin.

–  Vesialueiden yhdistämishanke ja ison osakaskunnan muodostaminen sai tilaisuuksissa sen verran paljon tukea ja kannatusta, että alamme selvittää yksityisten vesialueiden omistajien ja yhteisten vesialueiden osakkaiden halukkuutta lähteä mukaan muodostamaan isoa osakaskuntaa Vähäselän ja Paimelanlahden alueelle, kertoo tutkimusinsinööri Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskuksesta.

Ulvi vetää Kiira-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää vesialueiden pirstaleista hallinnointirakennetta, jotta vesistöjen hoito- ja kunnostustoimien toteuttaminen helpottuisi. Vesijärven Paimelanlahti ja Vähäselkä on yksi hankkeen pilottialue.

Omistajat päättävät

Yksityisiä omistajia tavoitellaan kirjekyselyllä ja osakaskuntien täytyy järjestää kokoukset, jossa he ottavat asiaan kantaa. Kiira-hanke osallistuu osakaskuntien kokousten koollekutsumiseen ja järjestämiseen. Tavoitteena on saada omistajien ja osakkaiden näkemykset selville tämän vuoden aikana.

Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä vertaa yhdistämishanketta osakeyhtiön muodostamiseen, jossa on mahdollista saada yhdessä enemmän positiivista aikaiseksi kuin jokainen erikseen yksin. Tilaisuuksissa kuultiin myös Vaanian osakaskunnan toiminnasta, mikä oli varmasti rohkaiseva esimerkki, miten osakaskuntatoiminta voi parhaimmillaan sujua. Osallistujille kerrottiin myös yhdistämisprosessin etenemisestä, kiinteistötoimituksen kustannuksista ja sen rahoitusmahdollisuuksista, jos siihen asti asia joskus etenee.

Ulvi ja Mäkinen korostavat vielä, että vesialueiden yhdistäminen isoksi osakaskunnaksi riippuu omistajien tahdosta ja on täysin vapaaehtoista. Osakaskunnan muodostaminen olisi kuitenkin vahva osoitus siitä, että alueella on tahtoa yhteisvoimin parantaa vesien tilaa, mikä on nyt osittain omistusrakenteen takia hyvin hankalaa.
–  Osakaskunta voisi olla myös vahva alueen puolestapuhuja ja edunvalvoja, jonka ääntä kuultaisiin ihan eri tavalla kuin lahtien tilasta huolestuneita yksittäisiä ihmisiä, he jatkavat.

Vesijärven kalastusalueen puheenjohtaja Ismo Malin toteaa, että Paimelanlahden Vähäselän vesialueiden pirstaleinen omistus on tehnyt käytännössä lähes mahdottomaksi monet kalataloudelliset ja vesienhoidolliset hoitotoimenpiteet ja vesialueiden omistajilta on jäänyt runsaasti lupatuloja saamatta.

– Kalastusalueen ja vesialueiden omistajien näkökulmasta yhdistämishanke on pelkästään positiivinen. Tilaisuus on ainutkertainen ja siihen kannattaa tarttua, toivoo Malin.

Taustaa

Vähäselän ja Paimelanlahden alueet ovat Vesijärven heikoimmassa tilassa olevat osa-alueet ja niiden kunnostustarve on suuri. Suoraan vesistössä tehtävien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, koska niiden toteuttamiseen tarvittaisiin luvat tai suostumukset kaikilta vesialueiden omistajilta, joiden alueita toimenpide koskisi. Alueella on kuitenkin yli 110 kiinteistöä, joihin kuuluu vesialuetta ja neuvotteluosapuolia on siten liikaa.

Jos vesialueiden kiinteistörakennetta saataisiin Vähäselällä ja Paimelanlahdella suurempiin kokonaisuuksiin, vähäisellä hoidolla tai kokonaan hoidon ulkopuolella olleet vesialueet voisivat tulla järjestelmällisen hoidon piiriin. Kunnostustoimenpiteet kutenvesikasvien niitto ja hoitokalastukset saataisiin tehokkaasti käyttöön ja veden tila voisi alkaa parantua.

Tähän mennessä valuma-alueelle on rakennettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi.

Lisätietoja:

Teemu Ulvi
tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskus
puh. 040 571 7858
e-mail: teemu.ulvi@ymparisto.fi

Ismo Malin
puheenjohtaja, Vesijärven kalastusalue
puh. 050 525 9579
e-mail: ismo.malin@lahti.fi