Vesijärven Laitialanselän lähialueen maatiloille tehtiin viime syksynä neuvontakäyntejä, joissa viljelijöiden kanssa käytiin läpi tilan toimintoja ympäristönäkökulmasta. Tavoitteena oli 40 tilakäyntiä, joista toteutui 25. Maatilojen ympäristöneuvontaa on aiemmin tehty tietylle alueelle kohdennettuna Haritunjoen alueella vastakkaisella puolella järveä. Tilakäynnit toteutti  ProAgria Etelä-Suomi  ja Huomisen hämäläinen maatila -hanke.   Vesijärvisäätiön kautta saatiin neuvonnan tueksi ojastojen kuormitusluvut. Yli 20 henkilöä oli tullut paikalle palauteiltaan, joka pidettiin Riistakeskus Laitialan toimipisteessä Hollolassa tiistaina.  

– Laitialanselällä veden laatu on Vesijärven keskitasoa, mutta siellä on ilmennyt runsastuneita piileväkasvustoja. Se kertoo, että ravinteita on vedessä runsaasti saatavilla, kertoo Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöltä.

Tilakäynneillä keskityttiin viljelyn monipuolistamiseen, maan rakenneongelmiin, kasvipeitteisyyteen ja viljavuustietoihin. Muutamalla tilalla mitattiin maan tiiviyttä penetrometrillä. Tiloille esiteltiin lohkojen läheisyydessä olevien laskuojien kautta Vesijärveen kohdistuva kuormitus. Käynnistä tila sai yhteenvedon, mahdolliset toimenpidesuositukset ja kartat.

 

Huomiota kalteviin ja eroosioherkkiin lohkoihin 

ProAgrian asiantuntijat Jari Keränen ja Harri Touru totesivat, että suurimmalla osalla tiloista pelloista oli kolmasosa kasvipeitteisiä myös talvisin. Kasvipeitteisyys oli pääsääntöisesti kohdistettu ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin.

– Kaltevat lohkot, tulvaherkät alueet, liettyvien maalajien ja korkeiden fosforilukujen lohkot ovat alueita, joille kasvipeitteisyyttä olisi tärkeä kohdentaa. Myös syyskyntöä olisi hyvä vähentää erityisesti eroosioherkillä lohkoilla, sanoo Jari Keränen. 

Peltojen happamuusluokat olivat keskimäärin tyydyttävät ja fosforiarvot välttäviä ja tyydyttäviä. Peltojen tiiviyttä ei koettu yleisenä ongelmana.

Keräsen mukaan viljelijöiden kannattaa panostaa maan kasvukuntoon, jolloin kasvit pystyvät hyvin hyödyntämään annetut ravinteet. Kalkitusta ei pidä unohtaa. 
– Käydyistä tiloista 90 % on kasvinviljelytiloja, joilla kasvinvuorotus on helposti yksipuolinen. Jos viljan hinta jää alhaiseksi, kannattaa harkita viherlannoitusnurmia. Öljykasveilla saa myös vaihtelua viljelykiertoon.  

Myös monivuotiset nurmet kuohkeuttavat maita, joilla viljely on ollut yksipuolista.

– Sinimailas-heinäseos sopii tiloille, joilla peltojen pH-luku on hyvä.  Jos pH on enintään tyydyttävä, on puna-apila sinimailasta varmempi valinta, sanoo Jari Keränen.

Myös kerääjäkasvien käyttö on jatkossa ympäristön kannalta entistä suositeltavampaa, kun sateiset ja vähäroutaiset talvet näyttävät yleistyvän. Vuodesta 2015 alkavalla uudella tukikaudella kerääjäkasvit ovat ympäristökorvausluonnoksen mukaan saamassa merkittävää lisätukea. 

Laitialanselälle laskevista uomista 11 tilaa seurataan ottamalla vesinäytteitä. Mm. Mustojan kuormitushuiput ovat leikkaantuneet kosteikkojen rakentamisen myötä.

-Jos oman tilan jonkin lohkon läpi kulkeva laskuojan vesi on jatkuvasti sameaa, kannattaa kyllä pohtia mistä se johtuu, kannusti ProAgrian Harri Touru. 

 

Katso tilaisuuden esitykset ohesta!

Yhteenveto tilakäynneistä, Jari Keränen ja Harri Touru, ProAgria Etelä-Suomi

Laitialan ojaston kuormitus ja Vesijärven tila, Heikki Mäkinen, Vesijärvisäätiö

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä, Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus