Heikki Mäkinen ja säätiön hallituksen jäsen Jouko Kemppi kävivät kertomassa Asikkalan puoleisen Vesijärven tilasta Asikkalan tiistaisen valtuuston kokouksen aluksi.

Käytännön merkkejä Kajaanselän tilan heikkenemisestä ovat mm. lahdenpohjukoiden kasvaminen umpeen, erityisesti Korpilahti ja Huitunpohja, sekä syvänteiden hapettomuuden lisääntyminen. Myös tietyt piilevät, jotka viihtyvät ravinteikkaissa vesissä ovat lisääntyneet ja aiheuttavat voimakasta verkkojen limoittumista. Kajaanselälle  laskevista ojista mitatut fosforipitoisuudet ovat kohtalaisen korkeita. Ravinteiden lisäksi Kajaanselälle on päätynyt ajoittain myös runsaasti bakteereja, joiden alkuperä on epäselvä.

Mäkisen mukaan Asikkalan puolelle kaivattaisiin hoitotoimenpiteiden lisäämistä kaikilla sektoreilla. Erityisesti hoitokalastusta ja niittoja tulisi lisätä sekä kosteikkoja rakentaa lisää. Lisäksi tarvitaan seurantaa, jotta varmistetaan toimenpiteiden paras mahdollinen kohdentaminen.

Vesijärvisäätiö toivoo, että kunnan ja säätiön yhteisillä lisäpanostuksilla voidaan jatkossa Asikkalan puolelle Vesijärveä kohdistaa entistä enemmän hoitotoimenpiteitä. Valmiudet lisätä Asikkalan Vesijärven hoitoa ovat jo tulevana kesänä, mikäli rahoitus järjestyy.

Alustuksen jälkeisessä keskustelussa valtuutettuja kiinnosti mm. kosteikkojen hoitotarve niiden rakentamisen jälkeen, kiinteistöjen ja maanomistajien sitouttaminen hoitotyöhön, Äkeenojan tila ja ylipäänsä suurimmat kuormituslähteet.
Mäkisen mukaan kaikissa säätiön toteuttamissa kunnostuksissa on mukana myös talkootyötä tai alueen maanomistajien panosta.
– Esimerkiksi vesikasvillisuuden niitoissa niittojäte kootaan ja viedään pois talkoilla. Äkeenojan osalta sinne rakennetun altaan vaikuttavuutta seurataan näytteenotoilla, mutta tuloksia niistä ei vielä ole käytettävissä.