Viime viikolla Messilässä pidetyn Viljely vesistöjen äärellä -koulutusillan viljelijät pitivät oleellisena, että maanomistajat saavat lisäneuvontaa kosteikko- tai suojavyöhykeprojektin toteutukseen ja tarvittavien suunnitelmien tekoon. Harva viljelijä haluaa lisää paperitöitä, joita tarvittavien suunnitelmien, lupien ja rahoituksen hankkiminen edellyttävät.
– Parasta olisi, jos joka kylällä olisi puuhamies, joka hoitaa paperisodan, totesi Kari Valonen, joka on ollut mukana Hollolan Mustojan valuma-alueelle toteutetussa vesistörakentamisessa.
Mustojan valuma-alue on noin 850 ha. Sen järveen kuljettaman kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi alueelle on rakennettu laskeutusaltaita, pohjapatoja ja putkitettu valtaojia. Mustojan kunnostustöitä on tehty useassa vaiheessa eri rahoituskanavia hyödyntäen. Puuhamiehenä on ollut kyläläinen Risto Kauhala. Kyläläiset ovat sitten lähteneet hyvin mukaan toteutuksen ja talkoisiin.
– Vesistökunnostushanke onnistuu silloin, kun kaikki mukana olijat saavat siitä hyötyä, mutta myös maksavat osan kuluista ja ovat mukana talkoissa, sanoo Valonen.
Maatalouden hyötyjä voivat olla peltojen vesitalouden parantuminen ja mahdollisuus putkittaa valtaojia, mikä johtaa peltolohkojen määrän vähenemiseen ja muodon paranemiseen. Joku voi saada lammen pihapiiriin, metsästäjät hyvän riistakosteikon mailleen. Maisemahyöty voi myös olla merkittävä ja rannan käyttöarvo paranee, kun sitä saadaan avattua ja ojien rantaan tuoma maa-aineksen määrä vähenee. Ja samalla järven tila paranee.
– Laskeutusaltaissa viihtyvät sorsalinnut ja saukosta on tullut alueelle vakituinen asukas.
Viljely vesistöjen äärellä – karkuriravinteet kiinni ja kuriin –tapahtuman pääjärjestäjä oli ProAgria Hämeen Kasvin kasvua –hanke. Vastaava tilaisuus pidetään 9.3. Hämeenlinnassa.

Mustojan kunnostuksen puuhamies Risto Kauhala (kuvassa vas.). OIkealla innokkaasti työhön osallistunut Eero Koskinen.
(Kuva Kari Valonen)

Pekka Valonen vettä tutkimassa Mustojan kunnostusalueella. (Kuva Kari Valonen)