Kesällä Kymijärvellä käynnistyvää alusveden puhdistustapaa kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Alusveden poistoa on toteutettu rehevillä järvillä aiemminkin, mutta Kymijärvellä kokeiltava alusveden pumppauksen, kalkkisaostuksen ja kosteikon yhdistelmä on uusi sovellus.

Hanketta vetävä professori Jukka Horppila Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta toteaa että hankkeessa tutkitaan ja pyritään kehittämään menetelmää, jota voitaisiin soveltaa muillakin reheväityneillä järvillä. Suurten ravinnevarastojen poistaminen sedimenttiä ruoppaamalla on mahdollista vain harvoin. Siksi useimmat kunnostusmenetelmät pyrkivät vain pidättämään fosforin sedimentissä. Nämä kunnostustoimet ovat usein tehottomia ja niiden vaikutukset vain väliaikaisia, koska rehevissä oloissa monet mekanismit edistävät fosforin kiertoa sedimentistä veteen. Nyt kokeiltavassa menetelmässä fosforia poistetaan järvestä alusveden mukana.

Kymijärvi on Lahden seudun järvistä huonokuntoisin eli ekologiselta tilaltaan välttävä. Järvi sopii hyvin alusveden suodatuskohteeksi, sillä sen ulkoinen kuormitus on saatu kestävälle tasolle ja pääkuormitus tulee nimenomaan sedimentistä.

– Kun alusvesi puhdistetaan ja kierrätetään takaisin, alapuolisille vesistöille ei tule ravinnerasitusta, toteaa professori Jukka Horppila. Nopeita vaikutuksia Kymijärven tilaan ei ole odotettavissa, vaan suurten ravinnevarastojen vuoksi toimintaa on todennäköisesti jatkettava vuosia, hän jatkaa.

Talven aikana tehdään laitteiston tarkempi tekninen suunnittelu. Alusveden pumppaus Rekolan syvänteestä aloitetaan kesällä 2018.

Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkisen mukaan hankkeen kokemuksia odotetaan suurella mielenkiinnolla. Tuloksena voi olla sekä rehevien vesien hoidon että kiertotalouden kannalta merkittävä uusi toimintatapa. Kymijärvi kohteena sopii hyvin Vesijärvi-ohjelman tavoitteisiin.

Kunnostuksen vaikutuksia Kymijärven ravinnedynamiikkaan ja rehevyyteen sekä ravinteiden poiston tehoa seurataan mittausten ja näytteenoton avulla. Hankkeessa sovellettavalla uudella menetelmällä voidaan yhtäaikaisesti konkreettisesti parantaa rehevöityneiden vesien tilaa ja samalla tehostaa ravinteiden kierrätystä ottamalla vesistöön kertyneitä ravinteita käyttöön. Lisäksi projektissa edistetään liiketoimintaa kehittämällä uudesta menetelmästä laajasti eri kohteissa sovellettavaa tuotetta.

Ympäristöministeriö on myöntänyt ”Järvien kunnostus ja ravinteiden kierrätys sisäistä kuormitusta hyödyntämällä -alusveden puhdistuksen uusi sovellus” hankkeelle rahoituksen Vesien- ja merenhoidon kärkihankerahoituksesta. Hanketta rahoittavat myös Lahden kaupunki ja Nordkalk. Kesällä 2017 tehtyä lähtötilanneselvitystä on rahoittanut myös Hämeen ELY-keskus.

Lisätiedot:

• professori Jukka Horppila, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, jukka.horppila@helsinki.fi, puh. 050 4486473
• vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, Lahden ympäristöpalvelut, ismo.malin@lahti.fi, puh. 050 5259 579
• ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, Vesijärvisäätiö, heikki.makinen@vesijarvi.fi, 040 5148513