Valitse sivu

Ruovikkoalueiden jäät ovat niittämiseen liian heikot. Vesijärvellä oli tarkoitus niittää ruovikoita reilun 18  hehtaarin alalta.

Vaikka ulappa-alueilla jäätilanne on ollut hyvä ja teräsjäätä riittävästi, niin rannan ruovikoissa tilanne on erilainen. Joulukuun runsaat lumisateet satoivat sulaan maahan ja haittasivat ruokoa kasvavien ranta-alueiden jäätymistä. Jäästä osa on myös heikkoa kohvajäätä. Lumipeite sinälläänkin haittaa koneellista niittoa.

Risto Kauhala talviniittoa urakoivasta Hot Mill Oy:stä kertoo, että tehtyjen jään kairausten perusteella jää ei kestä niittokonetta.

Talviniittosuunnitelmassa oli 18 eri kohdetta eripuolilla Vesijärveä. ELY-keskuksen lausunnon mukaan pääosa kohteista olisi voitu niittää huhtikuun loppuun mennessä. Hollolan lintuvesillä ja Vähäselän kohteilla takaraja oli jo 31.3. mennessä, jotta linnut, viitasammakot ja suojellut korentolajit eivät kärsisi niitoista.

Talviniitot jäivät toteutumatta myös viime talvena, koska jäätilanne oli heikko. Vesistöasiantuntija Mirva Ketola harmittelee tilannetta myös siltä kannalta, että talvella niitettyä järviruokoa on saatu paikalliseen hyötykäyttöön viherkattojen alusmateriaaliksi.

Talviniittojen tavoitteet

Talviniitoilla pyritään vähentämään paikalleen mätänevän ylivuotisen ruo’on määrää. Talviniitto ei taannuta kasvustoa yhtä nopeasti kuin kesäniitto, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on ehkäistä ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi. 

Linnuston kannalta tärkeillä alueilla tavoitteena ei ole taannuttaa ruovikkoa, vaan ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta ja linnustollista arvoa umpeenkasvua ehkäisemällä. Näillä alueilla umpeenkasvua ja hajuhaittoja ehkäistään pääasiassa niittämällä ruovikkoon väyliä. Väylää niitetään etenkin vesijätön ja ruovikon rajalle rannansuuntaisesti.  Näillä alueilla talviniitot tehdään rotaationiittona siten, että sama alue niitetään korkeintaan 3-5 vuoden välein, ja niitettäessäkin tehdään kaistaleita siten, että niiden väliin jää aina niittämätöntä aluetta. 

Talviniitot oli tarkoitus toteuttaa osana ”Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla” -hanketta, jota osarahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman määrärahoista. 

Lisätiedot:

Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi
044 9735137