Vesijärvisäätiö järjestää kesällä joka kuukauden 15. päivä alueellisen ”Bongaa levä” -päivän. Idea on, että ihmiset tekisivät levähavainnon lähijärvestä ja tallentaisivat sen Järviwikiin. Kun havaintoja tulee kerralla paljon, saadaan alueen järvien levätilanteesta hyvä kuva. Idea on sama, kuin valtakunnallisessa BirdLife Suomen järjestämässä lintujen Pihabongaus-päivässä.
– Havaintoja toivotaan paitsi eri puolilta Vesijärveä, myös alueen pienjärvistä, kertoo vesistöasiantuntija Mirva Ketola. Myös havainto ”ei levää” on arvokas.

Järviwiki on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu (www.jarviwiki.fi), jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Sieltä löytyy perustiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistämme ja valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja havaintoja. Havainnon voi tallentaa tietokoneella tai heti paikan päällä avaamalla puhelimella verkkosivun osoitteesta https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Havaintolähetti opastaa selkeästi aina seuraavaan vaiheeseen. Havaintopiste valitaan kartalta lähentämällä karttaa oikeaan kohtaan. Kirjautuminen ei ole välttämätöntä, vaan havainnon voi lähettää vierailijana. Havainnon voi liittää myös olemassa olevaan pisteeseen, jos sellainen on paikalle perustettu. Anna havainnollesi aihetunnisteeksi #bongaalevä!

Sinilevähavainnon voi tehdä asteikolla ei levää, hieman levää, runsaasti levää, tai erittäin runsaasti levää. Tällä hetkellä vesistöissä voi olla vielä runsaasti siitepölyä, joka on väriltään kellertävää. Sinilevä on selvästi vihreää tai kuollessaan sinertävää. Sinilevä ei tartu keppiin, kuten rihmamainen viherlevä. Lue tästä ohjeet tai tulosta pdf-ohje.

Sinustako veden laadun seuraaja?

Bongaa levä -päivä käy hyvästä harjoituksesta Järviwikin käyttöön. Jos havainnointi kiinnostaa enemmän, voi vaikkapa omaan lähirantaan perustaa seurantapisteen, ja tallentaa sieltä levähavaintoja useamminkin. Sinilevätilanteen lisäksi Järviwikiin voi tallentaa tietoja esimerkiksi roskaisuudesta, veden lämpötilasta tai näkösyvyydestä. Näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta: mitä syvempää valkoisen levyn vielä näkee, sitä kirkkaampaa on vesi. Näkösyvyyttä voivat laskea esimerkiksi levät, humusaineet tai savi. Säännöllisillä mittauksilla näkösyvyys kertoo vuodenaikaisista muutoksista ja pidemmällä aikavälillä järven tilan kehityksestä. Näkösyvyyslevy on helppo myös askarrella itse! Katso tästä ohjeet mittaamiseen ja näkösyvyyslevyn tekoon.

Lisätiedot

Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
044 9735137